Vihdoinkin sain tämän osan ulos :) Mulla vähän tökki tämän osan kirjoittamisen kanssa.. Kiitokset paljon taas viime osaan tulleista kommenteista, oli ihanaa lukea teidän spekulaatioita siitä, mitä tarinassa tulee tapahtumaan..Sain niistä tulevaa ajatellen pieniä ideoitakin…Aina on myös ihanaa saada uusia lukijoita :) Mutta eipä tässä enempiä pulinoita..Seuraavaksi on luvassa extraosa, sillä sen kirjoitus on jo hyvällä mallilla! Lukuiloa Vanamoiden parissa toivottaen! :D
Sydämeni tykytti lujaa, kun katselin Kanervon kaivelevan taskustaan mustan, samettisen rasian. Sydämeni tahtoi vastata miehen pian esittävään kosintaan kyllä, sillä olin pikkuhiljaa rakastunut tuohon mieheen. Järkeni kuitenkin epäröi, sillä tunnuimme olevamme kuitenkin liian erilaisia toisillemme, enkä ollut Kanervolle vielä paljastanut itsestänikään koko totuutta.
Yllätyin suunnattomasti, kun Kanervo avasi rasian. En ollut eläissäni nähnyt niin suurta timanttia, jota hän minulle nyt näytti.
”Aada Vanamo, rakkaimpani, tulisitko minun vaimokseni ja olisit minun yksinoikeudella? Kun olin jo teinipoika ja kohtasimme tanssiaisissa, olin jo silloin mennyttä miestä sinut nähdessäni. Häikäisit minut kauneudellasi ja huomasin sinun olevan ainutlaatuinen, erilainen kuin muut tuntemani tytöt. Olin aivan onnessani, kun kohtasimme silloin kevätriehassa, sillä luulin, että menetin sinut. Uskonkin, että kohtalo johdatti meidät yhteen ja on tarkoittanut meidät toisillemme. Mentäisiinkö naimisiin ja olisimme toistemme nyt ja aina?” esitti Kanervo kysymyksen minulle.
Sydämeni ääni vei voiton.
”Tulen ehdottomasti vaimoksesi, Kanervo Haapasaari” kiljuin riemusta ja hypähtelin ilmaan.
Kanervo otti sormuksen rasiasta ja laittoi sen vasempaan nimettömääni.
”Se on kuin sinulle rakkaani tehty” sanoi Kanervo minulle, kun huomasi sormuksen olevan täysin sopiva sormeeni.
”Se on uskomattoman ihana” sanoin onnellisena ja samalla tajusin, että olin oikeasti menossa pian naimisiin Kanervon kanssa.
”Mä olen nyt varmasti maailman onnellisin ja onnekkain mies, kun suostuit kosintaani” sanoi Kanervo onnellisena hymyillen seuraten reaktioitani.
Halasimme toisiamme ja samalla mieleeni tuli isäni, jonka kanssa olimme keskustelleet isoveljeni Joonatanin häissä siitä, kuinka löytäisin joskus miehen, jonka kanssa voisin mennä naimisiin. Nyt tiesin, mitä isäni silloin tarkoitti. Toivoin, että hän näkisi tämän hetken jossain kaukana pilven reunalta ja olisi kanssani yhtä onnellinen kuin nyt olin.
”Tää ilta on ollut aivan uskomaton” sanoin Kanervolle ja pidimme toisiamme kädestä kiinni.
”Nämä treffit on ollu parhaimmat treffit, joissa oon koskaan ollut” totesi Kanervo.
”Kiitos, kun järjestit näin ihanan illan. Rakastan sua ihan mielettömästi” sanoin Kanervolle häntä silmiin samalla katsoen.
”Eikä tämä ilta ole vieläkään loppunut.. Jos mentäisiin nyt kotiin viettämään vieläkin intiimimpää iltaa” sanoi Kanervo ja iski minulle silmää.
Ja niin lähdimme kotiin yhdessä taksilla ja kuhertelimme koko matkan taksin takapenkillä aina kotiovelle asti.
Päästyämme kotiin menimme vielä nauttimaan saunaan lämmöstä ja toisistamme. Olin istumassa lauteille, kun Kanervo heitti vettä reippaasti kiukaalle.
”Älä meitä heti täältä pois aja” sanoin Kanervolle leikkisästi ilmaisten, että vähempikin vesimäärä riittäisi näin aluksi.
Istuimme lähekkäin toisissamme kiinni ja nautimme saunan lämpimistä höyryistä.
”Tää on ollut kyllä paras ilta pitkään aikaan. Meidän tarttis useamminkin tehdä iltaisin jotain hauskaa. Aina ei kuitenkaan tarvitse olla mitään suureellista, sillä mulle riittäis meidän kotisohva, hyvä leffa ja popcorniastia” sanoin tyytyväisenä Kanervon kainalossa.
”Kieltämättä ollut kyllä tosi mukava ilta, täydellinen” myhäili Kanervo tyytyväisenä.
Maltoimme välillä irtautua toisistamme ja mietimme käytännön asioita.
”Onko sulla muuten mielessä, missä pidettäisiin häät?” kysyi Kanervo.
”Mulle riittää ihan pienet ja intiimit häät. Ajattelin, että olisin halunnut mennä naimisiin rannalla niin kuin vanhempanikin menivät aikanaan ihan kahdestaan, mutta en halua pukeutua toppavaatteisiin omissa häissäni. Nyt, kun talvi tuolta tosissaan tulee, haluan pukeutua hääpukuun ja häät on järjestettävä sisätiloissa, muita ehtoja minulla ei ole” sanoin hetken mietittyäni asiaa.
”Eikös täällä ole sellainen pieni kappeli, jossa on myös juhlatilat? Voisimme pitää häät siellä ja tahtoisin kutsua paikalle lähimmät tuttuni ja työtoverini” ehdotti Kanervo sitten.
”Se kappeli kuulostaa hyvältä ja kait ne lähimmät tutut voivat tulla häihimme. Minua kyllä harmittaa jo etukäteen, kun sisarukseni eivät ehdi varmastikaan kiireiltänsä tulemaan. Annikalla on kiireitä töiden parissa, Anna touhuaa hevosten parissa ja Joonatanillakin on Marjukan kanssa yhtä sun toista meneillään, mitä olen Annikan kanssa viestitellyt” sanoin sitten harmistuneena.
”No ei munkaan sukulaiset pääse paikalle” totesi Kanervo vaitonaisena.
”Mitäs mieltä sä oisit polttareista? Mun työkaverit kuitenkin on sellaiset järkkäämässä, kun kuulevat mun menneen kihloihin” kysyi Kanervo minulta hetken päästä.
”Kait ne on ok. Mä voisin itsekin haluta juhlia polttareita rauhallisessa hengessä vanhojen koulukavereiden kanssa” totesin ja samalla minulle tuli niihin liittyen muutama asia mieleen.
”Ne sun polttarit ei saa sit olla mitkään muiden naisten hiplausjuhlat ja kotiin on niistä juhlista tultava” ohjeistin terävästi Kanervoa.
”Voi taivas nainen!” päivitteli Kanervo lyöden kädellään itseään otsaan.
”Juurihan mä lupauduin olemaan sun yksinoikeudella, joka mielestäni tarkoittaa, että mä hiplailen vaan sua odottaen myös sulta samaa. Kuulostaa ihan siltä kuin oisit vähän mustasukkainen musta” tokaisi Kanervo sitten tomerasti.
”Kait mä vähän saan susta mustasukkainen olla ja ehkä mun vähän pitääkin olla. Oot sen verran namupakkaus, ettei olis ihme, jos naiset pörräisivät sun ympärillä” sanoin sitten jo pehmeämmin.
”Sä oot ihan höpsö” sanoi Kanervo suloisesti ja otti minut taas kainaloonsa.
”Oon sun höpsö” kihertelin Kanervolle hymyille.
Sen sanottuani suutelimme toisiamme pitkään saunan höyryissä, kunnes lopulta menimme yhdessä suihkuun ja lopulta nukkumaan. Nukkuessani uneksin jo tulevista häistä ja siitä, kuinka kaikki läheiseni olisivat paikalla, kun sanoisin tahdon Kanervolle.
Kanervo kertoo:
Kaksi viikkoa oli kulunut kuin siivillä ja meillä oli hääjärjestelyt jo täydessä vauhdissa. Nyt oli perjantai ja laitoin itseäni valmiiksi polttareitani varten. Työkaverit olivat mysteerisesti todenneet, että mun olisi syytä varautua kosteaan iltaan. Huomenna olisikin sitten tulevan vaimoni Aadan vuoro juhlia omia polttareitaan.
Soitin vielä työkaverilleni varmistaakseni, missä meidän oli määrä tavata. Minua jännitti ihan hirveästi, mitä kaverit olivat mahtaneet keksiä pääni menoksi.
Lopulta koitti minun aikani lähteä juhlistamaan viimeisiä päiviäni poikamiehenä. Aada käski minun pitää hauskaa ja hän jäi lähtiessäni kirjoittamaan kirjaansa.
Työkaverit olivat varanneet polttareilleni paikaksi yhden Twinbrookissa viisi tähteä saaneen baarin. Baari oli hyvin varustettu kaikilla huvituksilla ja paikan päälle päästyämme siellä esiintyi aloitteleva taikuri, jonka esitystä jäimme seuraamaan.
Illan aikana baarissa oli tarjolla porukallemme mitä erikoisempia drinkkejä ja niitä tuli juotua useita. Drinkki, jota tällä hetkellä join, oli nimeltään Poikamiehen munaus. Toivoin, ettei drinkin nimi olisi millään lailla enne.
Kaverini alkoivat myhäilemään tyytyväisenä ja vislailemaan, kun polttareiden ohjelmanumeroksikin mainittava tanssija saapui paikalle. Minua kyseinen nainen ei oikein kiinnostanut, mutta työkaverini Erno, joka on sinkku, oli sitäkin innostuneempi tanssijasta.
Kaverini kanssa innostuin useiden drinkkien jälkeen esittämään muutamat rohkeammat tanssiliikkeet baaritiskillä. Meinasi tanssijaneidin liikkeet jäädä siinä touhussa kakkoseksi.
Päätin kuitenkin käydä vaihtamassa muutaman sanan tytön kanssa. Hän osoittautui ihan mukavaksi, mutta hän ei kuitenkaan ollut kuin Aada, jota rakastan. Ajatukseni alkoivat muutenkin harhailla Aadassa, sillä en muista milloin viimeksi olisin ollut bailaamassa jätkien kesken. Nautin enemmän koti-illoista rakastani pitäen kainalossani sohvalle käpertyneenä.
Menin yläkertaan, josta löytyi erilaisia pelejä. Humalatilani alkoi olla jo sen verran vahva, että tähtääminen palloon biljardia pelatessa oli jo hankalaa.
Niinpä luovutin biljardin peluun kanssa ja päätin testata toista peliä. Kaverini saapuivat minua kannustamaan, mutta päätin lopettaa tämänkin tarkkuusheittopelin lyhyeen.
Otin vielä yhden drinkin, joka oli myös illan (tai paremminkin aamuyön) viimeinen juomani. Minulla alkoi olla jo vähän etova olo. Ernokin oli löytänyt seuraa muuan vaaleaveriköstä.
”Hankkikaa te sshe huone” sopersin epäselvästi Ernolle ja blondille.
”Nää bileet oli täshhsä. Mä shhuuntaan kotiin” totesin kavereilleni hetken päästä ja tilasin taksin viemään minut perille oman armaani luokse.
Kotiovellani näkökenttäni sumeni ja pyöri villisti ympäri. Se on myös viimeinen asia, jonka illasta muistan.
Aada kertoo:
Kuulin hirveän kolinan, joka kuului kotimme aulasta. Pelästyin ja menin katsomaan, mikä melun oli aiheuttanut. Se oli Kanervo. Sammunut Kanervo.
Yritin herätellä Kanervoa huhuilemalla hänen nimeään ja ravistelin hänen jalkojaan. Mikään ei kuitenkaan auttanut ja kuulin vain Kanervon kuorsauksen äänet.
Kanervon tila pisti mieleni vihaiseksi, sillä en halunnut lapseni isän olevan liikaa drinksuttelevaa tyyppiä. Kanervo tulisi varmasti kuulemaan kunniansa, kun olisi vähän selvinnyt tilastaan.
Tartuin Kanervoa jaloista ja yritin raahata häntä kohti makuuhuonetta, mutta en ollut tarpeeksi vahva. Jätin hänet makaamaan lähelle makkarimme kynnystä.
Menin takaisin sänkyyn, mutta nukuin loppuyön levottomasti ja pyörin sängyssä. Unen läpi yritin kuunnella samalla Kanervon hengitystä tai paremminkin kuorsausta.
Nukuin varhain aamulla niin sikeästi lopulta, että en havahtunut siihen, kun Kanervo oli kömpinyt viereeni sänkyyn. Nukuimme melkein keskipäivään asti.
Meistä ensimmäisenä heräsi Kanervo arvatenkin kovaan päänsärkyyn. Voin hyvin kuvitella, miten hämmentynyt hän oli, kun heräsi sängystä ja mietti, miten oli sänkyyn päätynyt.
Kanervo päätti valmistaa meille kunnon aamiaisen; munia ja pekonia. Pekoni tuoksui taivaalliselle keittiössämme, kun nousin sängystä ja nautimme kerrankin vähän erilaisesta aamupalasta. Tämä tulisi toimimaan lieventävänä asianhaarana, kun ottaisin puheeksi myöhemmin päivällä poikaystäväni viime öiset törttöilyt.
Iltapäivällä istuimme sohvalla ja katselimme toisiamme television pauhatessa taustalla sääkanavalla.
”Taitaa tulla taas aika talvinen keli illalla, kun menet polttareihisi” totesi Kanervo.
”Muistatko yhtään millainen keli eilen illalla tai yöllä oli? Ja muistatko mitä polttareissasi ylipäätään tapahtui?” kysyin vähän vinoillen.
”Me oltiin yhdessä siistissä baarissa koko ilta. Siellä oli alkuun joku aloittelevan taikurin esitys, jota jäätiin seuraamaan. Sitten kaverit oli järkännyt mulle oman tanssiesityksenki, sillä joku Ritva-niminen nainen tuli tanssimaan ja viihdyttämään meitä. Erilaisia drinkkejä tuli maisteltua vähän turhan monta, sillä mulla on vieläkin ihan hirveä päänsärky” sanoi Kanervo empatiaa toivoen.
”No se on hyvä, että myönnät liikaa juoneesi, sillä mä löysin sut tosta aulan lattialta sammuneena. Olitteko te kaikki ihan naamat vai sä vaan?” kysyin tiukasti.
”Kyl me kaikki aika huppelissa oltiin. Mä pelailin loppuillasta biljardia ja jotain tarkkuusheittoa eikä kummastakaan meinannut tulla enää mitään. Jos mä oikeen muistan, niin tuli myös tanssittua kaverin kanssa baaritiskillä ja Ernokin löysi itselleen jonkun vaalean hoidon..Mut tosta sammumisesta mulla ei oo mitään muistikuvaa. Viimeiset muistikuvat on kotiovelta, jolloin kaikki sumeni ja vilisi silmissä” vastasi Kanervo apeana.
”Katokki, että oli viimeinen kerta, kun joit itsesi semmoseen tilaan!! Mä en haluu, että mun lapsen isä on suuren luokan drinsuttelija. Sullehan olis voinu sattuakin vaikka mitä” raivosin ja annoin patoutumien aueta.
”Ethän sä pääsis mun kanssa sairaalaan synnytykseenkään mukaan, jos olisit humalassa! Tämmöinen peli ei mun kanssani vetele! Tässä saa näköjään kohta alkaa katsomaan tälle lapselle kasvatti-isä ehdokasta!” huusin ja vähän jo liioittelinkin.
”Rakas, mä oon tosi pahoillani ja myönnän, että mulla vähän karkasi mopo käsistä..Ei mun ollu tarkoitus, mutta siinä vaan kävi niin, kun en pitkään aikaan ollut juonut..Ja mä olin kiltti koko illan..Sä pyörit mun ajatuksissa mun polttareissanikin” pahoitteli Kanervo vilpittömästi.
”Lupaatko, ettet enää koskaan juo niin paljoa? Koska sitten mä voin vielä harkita sitä naimisiin menoa sun kanssa. Aika suloista, että olin sun mielessä polttareissakin” sanoin jo vähän rauhallisemmin.
”Mä lupaan koko sydämestäni, etten juo enää kaksin käsin” sanoi Kanervo hymyillen.
”Tuu tähän mun kainaloon. Mulla oli koko eilisen illan sua niin hirvee ikävä” kertoi Kanervo sitten.
Menin hänen kainaloonsa ja suutelimme sovinnon merkiksi. Suudelmamme oli tosi herkkä ja tunnusteleva.
”Ethän sä aio mitään kasvatti-isää etsiä tänään sun polttareissa?” kysyi Kanervo hetken päästä vakavana.
”No en tietenkään. Ja aion myös esittää baarimikolle haasteen ja hän saa keksiä minulle mitä erikoisempia limudrinksuja.. Niin, ja se Ritva-niminen tanssija on minun entinen luokkakaverini. Näen hänet tänä iltana” puhelin jo leppyneenä.
Kanervo suuteli minua vielä kerran pitkään ja intohimoisesti. Olimme hetken aikaa ihan lähekkäin ja katselimme telkkaria.
Tehtyämme sovinnon päätin käydä vielä koneella ennen kuin alkaisin laittamaan itseäni kuntoon iltaa varten. Olin saanut yllätyksekseni sähköpostia pikkusiskoltani Annikalta, jossa hän kertoi, kuinka elämä Bridgeportissa oli lähtenyt käyntiin. Vastasin hänelle nopeasti viestiin ja kysyin, olisiko mahdollista, jos hän pääsisi kuitenkin tulemaan häihini, jotka pidettäisiin jo kuukauden sisällä. Haluaisin edes yhden sukulaiseni tulemaan paikalle yhtenä elämäni tärkeimmistä päivistä tuekseni.
Viestin lähetettyäni menin kylppäriin laittautumaan. Meikkaamisessa vierähti tällä kertaa normaalia enemmän aikaa, sillä halusin näyttää tänä iltana upealta muiden silmissä.
Päästyäni yhteen yöklubiin sisälle sen hissin ovet tekivät tempun ja jäivät jumiin avautuessaan. Jouduin puskemaan ovia enemmän auki, jotta pääsin ulos hissistä. Mietin, mahtoiko tämä olla enne siitä, ettei polttarit sittenkään olisi hyvä ajatus.
En jäänyt miettimään tapahtunutta pitkään, vaan menin tanssilattialle tanssimaan, jossa vanha koulukaverini Ritva odottikin jo minua. Vaihdoimme Ritvan kanssa kuulumisia samalla, kun tanssimme.
Ritvalla oli mitä ilmeisemmin tanssipiireissä tuttuja, sillä polttareihin saapui miestanssija, joka oli pukeutunut poliisiksi. Ihailin kaukaa miehen timmiä vartaloa ja ajatukseni alkoi pyöriä tanssijassa ja siinä, millaista eläminen hänen kanssaan mahtaisi olla. Mietin ylipäätään, olisiko eläminen kaikkien miehien kanssa samanlaista vai tuntuiko se niin hankalalta ainoastaan Kanervon kanssa.
Menin baaritiskille tilaamaan juotavaa.
”Saisinko jonkun kivan alkoholittoman mehudrinkin?” tilasin baarimikolta.
”Tulee tulee! Miksi haluat alkoholittoman? Etkö ole polttareissasi juhlatuulella?” tiedusteli baarimikko.
”Mä olen itse asiassa raskaana ja sen isä tuntuu vielä vasta puolitutulta ja arkielämä takkuaa pahasti” sanoin totuudenmukaisesti baarimikolle.
”Vai sellaista. Raskaus taisi sitten tulla yllätyksenä? Mutta se kertoo jo paljon, ettei mies lähtenyt karkuun kuultuaan raskaudestasi. Sellaisiakin tapauksia on tullut nähtyä tässä työssä useita” jutteli baarimikko.
”Onhan siinä miehessä ne hyvätkin puolensa, täytyy se myöntää” sanoin katsellen baarimikon työskentelyä.
”Ne naiset, ketkä istuivat paikallasi, tilasivat alkoholia ja haluivat päästä eroon lapsesta. Sä näytät aika onnelliselta ja olette menossa näköjään naimisiin, joten rakkautta on varmastikin ilmassa. Sun täytyy vaan antaa onnelle tilaisuus ja aikaa niin arkikin siitä pikkuhiljaa helpottuu” kannusti baarimikko.
”Kunpa olisitkin oikeassa” sanoin toiveikkaasti.
”Mä uskon, että olen oikeassa. Mulla on kaksi vuotias lapsi kotona ja maailman ihanin mies, jonka olen tuntenut noin kolme vuotta, joten samassa tilanteessa olen ollut kanssasi. Naimisiin me emme kiirehtineet, sillä elämä on sujunut hyvin ilman aviolupauksiakin” totesi baarimikko iskien samalla silmää.
Baarimikon viimeinen lausahdus sai minut mietteliääksi. Join makeaa mehulimppariani mietiskellen samalla mahdollisuutta, että emme menisikään vielä naimisiin. Baarimikkokaan ei ollut sitoutunut lapsen takia loppuelämäkseen mieheen, jota ei heti tuntenut hyvin.
Juotuani limpparini loppuun päätin mennä juttelemaan miestanssijan kanssa.
”Ootko kauan tanssinut työksesi?” kysyin mieheltä.
”Oon mä pari vuotta tanssinut polttareissa. Ja noin kauniille neidille voin paljastaa, että olen myös valmis tarjoamaan muitakin palveluksia, mikäli neitiä kiinnostaa” mies vastasi minulle.
”Mitä oikein tarkoitat?” kysyin uteliaana.
”Jos mentäisiin minun luokseni ottamaan siitä selvää..Lähdetkö?” kysyi mies minulta ja ymmärsin täysin mitä hän tarkoitti.
”Mun täytyy ensin käydä naistenhuoneessa. Nähdään sitten” sanoin hetken mietittyäni.
Menin naistenhuoneeseen ja mietin, mitä olin tekemässä. Tulin kuitenkin järkiini ja päätin vessasta suoraan lähteä kotiin tanssijalta huomaamatta. En olisi voinut pettää Kanervoa.
Kanervo oli vielä hereillä, kun tulin kotiin polttareistani. Ehdotin hänelle, että menisimme porealtaaseen nauttimaan talvesta ja lämmöstä. Kanervon kainalossa minulla oli hyvä olla.
”Että mulla oli ikävä sua!” sanoin Kanervolle ja suutelin häntä intohimoisesti.
”Niin mullakin oli sua ikävä. Sulla ei mennyt edes myöhään” sanoi Kanervo yllättyneenä ja suuteli minua uudelleen.
Suutelimme aina vain kuumemmin ja intohimoisemmin ja päädyimme antamaan poreille kyytiä.
Kuuman hetkemme jälkeen nautimme vielä toistemme läheisyydestä. Kanervoa silmiin katsoessa minulle tuli tunne, että olin Kanervosta löytänyt itselleni rakastavan miehen. Onnemme vain tarvitsisi tilaisuuden ja aikaa niin kuin olin oppinut tänä iltana.
Näin tällä kertaa! :D Seuraavassa varsinaisessa osassa on sitten luvassa häät :) Mutta sitä ennen pääsette seuraamaan, mitä Annikalle, Annalle ja Joonatanille kuuluu ;) Kommentteja otetaan myös ilolla vastaan :)
