18. Huumaavaa

Haluan aluksi kiittää taas lukijoita saamistani kommenteista.. Ne saavat minut aina keksimään tarinaan juonta juuri silloin, kun sitä en ole miettinyt valmiiksi..Uutta puhtia olen myös saanut uusista lukijoista, sillä on jotenkin ihanaa huomata, kuinka jotkut aina löytää tän tarinan ja ihastuu siihen. Nyt Vanamoilla puhaltaa uudet tuulet perijän vaihduttua myös ulkoasullisesti. Muutin blogini tekstin ja samalla myös taustan, sillä huomasin sen näyttävän toisella koneella erilaiselta, mitä omalla koneellani ja vaihtelu välillä virkistää. Lisäksi tein uuden bannerin, joka on nyt jo vähän keväisempi, sillä kevättä jo odotan kovasti. Aada toimii tästä osasta eteenpäin tarinan kertojana aina seuraavaan perijän valintaan asti. Lukuiloa kaikille! :)

Oli aikainen tiistai-aamu. Olin herännyt aikaisin täynnä energiaa ja valmis tekemään suuria päätöksiä tulevaisuuteni varalle. Tänään olisi se päivä, jolloin aion ottaa härkää sarvista muissakin asioissa kuin kokkaustaidon harjoittelussa. 

Olin saanut kimmokkeen päätökseni tekoon viime sunnuntaina, kun pihaamme oli astellut yliopiston maskotti luomaan opiskelumieltä. Anna päätti siinä samalla tehdä soveltuvuuskokeen, mutta hän ei saanut stipendiä. Ei sen puoleen, olin ymmärtänyt, ettei Anna olisi ollutkaan niin hirveästi kiinnostunut tiukasta opiskelusta, sillä hän haaveili omasta ratsutilasta ja kilparatsastajan urasta.

Annan ilmeestä päätellen häntä harmitti kuitenkin, ettei hän saanut stipendiä. Annika puolestaan teki myös soveltuvuustestin. Itse seurailin ikkunasta tyttöjen touhuja, sillä en itse aikonut mennä yliopistoon, koska halusin tehdä jotain käytännöllisempää ja luovaa, mutta saisin kuitenkin itse määrätä tahdin.

Annikalle soveltuvuustesti osoittautui vielä hankalammaksi mitä Annalle, eikä stipendiä tullut myöskään hänelle. Olimme siis siskokset, jotka eivät soveltuneet tavalla tai toisella yliopistoon. Annika haaveili salaa näyttelijän urasta, mikä kuitenkin oli meidän kaikkien tiedossa. Kyseinen ura vaatisi paljon töitä, jos alalla aikoisi menestyä. Annika oli kuitenkin jo ennen testin tekoa päättänyt, että hän yrittäisi toteuttaa oman unelmansa ja olla kuuluisa näyttelijä tulevaisuudessa. Niinpä päätin minäkin yrittää toteuttaa oman unelmani.

Valmistaessani lettuja aamupalaksi koko perheelle, kaksoset pelailivat shakkia ennen kouluun menoa. Molemmat olivat hyvin keskittyneitä peliin ja seurailivat silmä kovana toisen seuraavaa siirtoa.

Kun olin saanut letut tarjolle, näin äidin ja isän hempeilevän olohuoneen puolella. Vaikka vanhempani olivatkin jo vanhuksia, he olivat onnistuneet säilyttämään intohimon ja romantiikan suhteessaan arjen keskellä ja sitä suuresti ihailin. Toivon, että itsekin pystyisin tulevaisuudessa samaan.

”Hankkikaa huone tai menkää edes makkariin hempeilemään” tuhahti Annika pelin tiimellyksestä. 

Huomasin äidin ja isän alkaneen vain nauramaan Annikan kommentille ja pussasivat vielä Annikan kiusaksi uudelleen. Sitä miksi Annika noin käyttäytyi en tiennyt, mutta täytyy myöntää, ettei kaksosten poikaystäviä ollut näkynyt meillä Joonatanin häiden jälkeen

Kaksosten bussi tuli ja tytöt lähtivät kouluun. Bussiin kävellessä tytöillä näytti olevan paljon juteltavaa keskenään. Olin itse sitä mieltä, että noin nuorena ei olisi paha asia, jos ihastus vielä vaihtuisikin.

Menin huoneeseeni ja avasin tietokoneen. Enää vaadittiin vain muutama hiiren klikkaus ja olisin tehnyt ammatinvalinnan itselleni. Olin harjoitellut viimepäivät ahkerasti kirjoittamista ja olin vain varmistunut siitä, mitä haluaisin tehdä työkseni. Halusin kirjoittaa.

Pian koneeni ruudulle tuli ilmoitus siitä, että minun tarvitsisi käydä vielä täyttämässä muutamat tärkeät paperit kaupungintalolla mahdollisimman pian. Lähdin saman tien matkaan. Vanhempani katselivat telkkaria, kun olin ovella lähdössä kohti kaupungintaloa.

”Mä lähden käymään keskustassa. Musta tulee kirjailija!” hihkaisin vanhemmilleni ennen kuin lähdin ovesta ulos.

”Vai tulee siitä kirjailija. Oishan se pitänyt arvata…” sanoi Justin.

”Eihän se nyt mikään huono valinta ole, sillä olinhan minäkin toimittaja. Aadan täytyy vaan olla ajan tasalla muodista ja kirjoittaa asioista ja aiheista, jotka kiinnostavat muita” sanoi Alina uskoen tyttären ammatinvalintaan.

Kävelin jännittyneenä kohti kaupungintalon ovea. Enää muutama porras ja olisin lähempänä unelmaani. Minulla oli jo ensimmäinen idea esikoiskirjalleni, jota odotin jo innolla pääseväni aloittamaan.

Astuin ulos ovista onnellisena. Olisin nyt virallisesti kokopäiväinen kirjailija ja oman itseni pomo. Päätin palkita itseni näin kauniina kesäisenä päivänä. Kävisin kotona vaihtamassa vaatteet ja tulisin nauttimaan kauniista kesäpäivästä kesäriehaan.

Päästyäni takaisin puistoon, ostin jäätelön ja istahdin sen jälkeen suihkulähteen luo. Katselin ohikulkevia simejä ja ohiliitäviä perhosia.

Yhtäkkiä minulle tuli sellainen tunne, että joku tuijottaa minua ja suuntasin katseeni oikealle, jossa todellakin istui komea nuori mies. Ensi vilaukselta hän vaikutti jotenkin tutulta, mutta en saanut mieleeni, mistä tuon miehen saatoin tuntea.

Katselin miestä tarkemmin ja huomasin hänen hymyilevän minulle. Hymyilin takaisin ja hän tervehti minua kädellään vilkuttaen. Rohkaistuin miehen eleestä ja nousin ylös suihkulähteen luota ja kävelin miehen luo.

Istuin miehen viereen ja katselimme toisiamme. Lopulta avasin suuni..

”Sä vaikutat jotenkin tutulta. Tunnetaanko me jostain aiemmin?” sanoin miehelle ujosti hymyillen.

”Mä olen Kanervo Haapasaari. Me tanssittiin silloin tanssiaisissa ja olin mä sun isoveljen häissäkin.. Vartuin nuoreksi aikuiseksi pari päivää häiden jälkeen..” sanoi Kanervo.

”No ilmankos olit tutun näköinen. Kiva, että törmättiin täällä. Mä vähän mietinkin veljen häiden jälkeen, että mitä sulle mahtaa kuulua..” sanoin varovasti.

”Eipä mulle mitään erityistä. Alotin työt ravintolassa vähän aikaa sitten” sanoi Kanervo.

”Mitä sä teet nyt, kun koulut ovat loppuneet? Vai jatkatko yliopistoon?” kysyi Kanervo uteliaammin.

”Mä päätin juuri toteuttaa unelmani ja ryhdyin kirjailijaksi. En malta odottaa enää sitä, että pääsen aloittamaan ensimmäisen kirjani. Sitä mä itseasias tulin tänne kesäriehaan juhlistamaan” sanoin iloisesti.

”Mitä sun kumppani siihen sanoo, ettet tee tavallisia töitä?” kysyi Kanervo minulta.

”Eipä se mitään sanonut, sillä mä olen sinkku. Saako sun kumppani joka aamu aamupalan sänkyyn, kun olet kerran ravintola-alalla?” kysyin Kanervolta ja toivoin, että hänellä ei olisi tyttöystävää.

Tuntui, kuin Kanervon vastauksen antamisessa kestäisi tunteja, kunnes hän lopulta vastasi kysymykseeni.

”Ei mulla mitään tyttöystävää ole tällä hetkellä. Työt vievät niin paljon aikaa, ettei ole ehtinyt käymään oikein missään. Nyt mulla on tänään ja huomenna vapaapäivä” sanoi Kanervo.

Sydämeni alkoi lyödä kovempaa ja ajatukseni lähtivät laukkaamaan. En halunnut kuitenkaan vaikuttaa liian innokkaalta, etten säikyttäisi Kanervoa pois.

”Onko sulla suunnitelmia huomiseksi?” lipsahti kuitenkin suustani ennen kuin ehdin miettimään lausahdustani yhtään sen tarkemmin.

Kanervo oli hiljaa ja nousi penkiltä. Pelästyin, sillä luulin tekeväni suuren virheen kysyessäni sitä. Yllätyksekseni hän otti minua käsistä kiinni ja nousin samalla penkiltä.

”En mä vielä huomisesta tiedä mitään, mutta täällä on sen verran kuuma, että haluaisin käydä uimassa. Lähtisitkö seuraksi? Itseasias mä voisin sen verran tunnustaa, että olin onnessani, kun näin sut istumassa tossa lähteellä. Mä en uskaltanut soittaa sulle ja kysyä sua treffeille niiden sun veljen häiden jälkeen.. Ja se jäi vähän harmittamaan.. Ei näiden nytkään mitkään treffien tarvitse olla. Lähtisit vaan seuraks” sanoi Kanervo rohkaistuneena.

”Mä lähden mielelläni sun seuraks uimaan. Ja mäkin oon onnellinen, kun näin sut tossa penkillä. Sä oot vaan komistunut ja muuttunut paljon ikääntymisen myötä” sanoin keimaillen.

Päästyämme rantaan huomasin siellä olevan enemmänkin porukkaa. Monet olivat ajatelleet samalla tavalla kuin Kanervo ja halusivat päästä vilvoittelemaan viileään meriveteen. Riisuin nopeasti mekkoni pois ja aloin vähitellen totuttaa itseäni veteen koko ajan syvemmälle kävellen.

”Kanervo tule jo! Vesi on ihanan viileää!” sanoin Kanervolle riemuissani. 

Kanervo myös totutteli veteen minua hitaammin ja itse otin jo kunnon vetoja aina vain kauemmas pois rannasta.

Pysähdyin ja katsoin Kanervon suuntaan. Ihailin samalla auringonlaskua, joka sai veden hohtamaan ihanissa väreissä.

Kanervon päästyä lähelleni en voinut vastustaa kiusausta vaan roiskautin vettä hänen päälleen.

”Ei saa!” kiljaisi Kanervo ja nauroi samaan aikaan.

”Tästä saat takaisin” jatkoi hän ja sitten valta ryöppy vettä tuli minua kohti.

Leikimme vesisotaa meressä kuin pienet lapset jonkun tovin ja nauroimme niin, että koko ranta raikui.

Lopulta nousimme rantaan riehuttuamme vedessä. Katsoimme toisiamme silmiin ja hymyilimme.

”Kiitos tosi kivasta iltapäivästä!” kiitin Kanervoa.

”Kiitos itsellesi, kun tulit mukaan. Voidaan varmaan joskus ottaa tämä uusiksi..” sanoi Kanervo.

Hetken hiljaisuuden jälkeen Kanervo yllätti minut.

”Sä oot tosi upea nainen. Oisko mulla mitään mahdollisuuksia olla sun kanssa?” sanoi Kanervo vakavana.

Menin lähemmäksi tuota komistusta ja halasin häntä.

”Säkin oot tosi komea ja onhan sulla mahdollisuuksia. Mulla oli tosi hauskaa sun kanssa tänään” sanoin hymyillen Kanervolle.

”Sopisiko, jos tapailtais vain toisiamme? Sen ei tarttis alkuun olla vakavaa seurustelua, käytäis treffeillä aina silloin tällöin ja tutustuttais toisiimme paremmin..” ehdotti Kanervo sitten.

”Se käy mulle loistavasti, sillä olen vasta alkanut kirjailijaksi, joka vie paljon aikaa, mutta kyllä mä aina aikaa kivoille treffeille löydän” sanoin pilke silmäkulmassa.

Sitten hetken mielijohteesta suutelimme ensimmäistä kertaa. Suudelma oli tunnusteleva ja samalla myös todella intohimoinen. En olisi halunnut suudelman päättyvän koskaan.

Lopulta irtaannuimme toisistamme.

”Mä haluaisin nähdä sut huomennakin. Mentäiskö vaikka Ryminään vähän tanssimaan ja pitämään hauskaa?” kysyi Kanervo minulta.

”Mennään vaan. Mihin aikaan tavataan?” kysyin.

”Sopisko vaikka seitsemältä Ryminän edessä?” ehdotti Kanervo.

”Sopii, nähdään huomenna” sanoin tuolle komistukselle ja sitten vielä halasimme ja pussasimme nopeasti ennen kuin lähdimme omiin suuntiimme kohti kotia.

Tultuani rannalta kotiin löysin äitini huoneestani. Minua hymyilytti ja hyräilin jotain tuttua rakkauslaulua, jonka olin viime aikoina kuullut radiosta. Äiti hymyili minulle.

”Mikäs noin laulattaa?” kysyi äiti minulta.
”Tänään tapahtui jotain ihanaa.. Minulla on huomenna treffit” sanoin äidille iloisena.
”Ai jaa, no nyt minä ymmärrän.. Kello onkin jo aika paljon. Taidan mennä tästä nukkumaan.. Hyvää yötä! ” sanoi äiti vielä minulle ja lähti huoneestani pois.

Oli keskiviikko ja minulla olisi treffit Kanervon kanssa Ryminässä tänä iltana. Yritin saada ajan kulumaan ja pyrin keksimään itselleni koko ajan uutta tekemistä. Niinpä päätin kokeilla onnistuisinko tekemään virkistyseliksiiriä.

Yritys kannatti ja sain lopputulokseksi kirkkaan pinkkiä virkistyseliksiiriä, joka varmasti tulisi joskus olemaan tarpeeseen varsinkin silloin, jos aikaraja olisi lähellä kirjan valmistumisen alla ja tulisi kiire.

Pikkusiskoni Annika oli alkanut ottamaan koulunkäynnin paljon vakavammin aikaisempien lintsauksien sijaan ja teki ahkerasti läksyjä. Apuni ei tuntunut kelpaavan, joten päätin tehdä muodonmuutos taian pöydälle lojuvalle omenalle. Olin saanut jo aikaisemmin onnistumaan tuon taian ja todisteena siitä oli keittiön työtasolla oleva pieni akvaario.

Menin huoneeseeni aloittamaan kirjan kirjoittamisen ja sillä aikaa äiti oli päättänyt hemmotella Murua. Hän valmisti Murulle herkkuruokaa, jota tarjoiltiin kissalle vain harvoin, koska halusimme suojella jo vanhaksi käyneen rakkaan kissamme linjoja.

Annakin teki läksyt nykyään entistä huolellisemmin, sillä hän halusi saada hyvän päätöstodistuksen koulusta. Olin kade pikkusiskolleni, sillä hän pystyi keskittymään läksyihinsä melun keskellä, mutta minun oli helpompi kirjoittaa kirjaani täydessä hiljaisuudessa.

Annikakin oli mennyt huoneeseensa pakoon äidin monitoimikoneen mölyä, jotta pystyisi tekemään paremmin läksynsä. Lopulta minäkin päätin lopettaa kirjoittamisen tältä päivältä ja menin kylppäriin.

Kylppärissä harjasin hampaani ja käytin varmuuden vuoksi vielä suuvettäkin. Sitten meikkasin itseni viimeisen päälle, sillä halusin saada hurmattua Kanervon lopullisesti.

Kello tulikin jo pian kuusi ja taksi tuli hakemaan minua ja jätti minut Ryminän eteen, jossa Kanervo minua jo odottikin. Luulin, että olisin ajoissa paikalla ja ehtisin ottamaan muutaman rohkaisevan drinkin ennen Kanervon tuloa, mutta hän yllätti minut taas.

”Heippa! Sä näytät tosi kauniilta!” sanoi Kanervo.
”Kiitos! Sullakin on siistit vaatteet.. Haluisitko sä jotain juotavaa?  Mä voisin ottaa alkuun jonkun drinkin, sillä tanssimisessa tulee kuitenkin kuuma” ehdotin Kanervolle, sillä ajattelin drinkin helpottavan minun jännitystäni.
”Kiitos, mutta mä taidan mennä suoraan tanssilattialle.. Mulla on aamuvuoro huomenna töissä, joten ei parane juoda kauheasti mitään drinksuja. Tuut sitten tanssilattialle perästä” sanoi Kanervo minulle.

Niinpä minä menin suoraan baaritiskille ja Kanervo käveli kohti tanssilattiaa, jossa oli jo muitakin simejä tanssimassa.
”Haluaisin yhden makean drinkin” tilasin baarimikolta.

Drinkki näytti ihanan vaaleanpunaiselta ja maistui mansikalle. Hörpin drinksuani ja mietin jo minkälaisen juoman haluaisin seuraavaksi. Seurasin samalla sivusilmällä, mitä Kanervo puuhasi. Näin, kuinka hän oli tanssin lumoissa.

Sain seuraavaksi juoman, joka maistui ananakselta. Tunsin pikkuhiljaa, kuinka tunto nenästäni oli heikentynyt, kun koitin sitä kädelläni. Uskoin sen olevan yksi humaltumisen merkeistä. Tunsin oloni varsin hilpeäksi, eikä minua jännittänyt enää olla Kanervon kanssa. Niinpä lähdin etsimään häntä tanssilattialta, kun olin saanut juotua lasini tyhjäksi.

Löysin Kanervon ja tanssimme vauhdikkaasti Moves like Jagger-biisin tahtiin. Jalkani tuntuivat hivenen raskailta, mutta tanssiminen sujui humaltumisesta huolimatta.

Tein muutamat hienot liikkeet Kanervon edessä ja hän hymyili minulle. Kesken biisin hän nappasi minua kädestä kiinni ja pyöräytti minut ympäri. Oli ihanaa tanssia miehen kanssa, joka oikeasti osasi tanssia.

Kaiuttimista alkoi kuulua Angels-biisin hitaat tahdit ja laitoin käteni Kaarlon kaulan ympäri. Katsoimme toisiamme silmiin ja minun teki koko ajan mieli pussata häntä.

”Mä oon niin onnellinen vieläkin, kun törmättiin silloin eilen siellä lähteellä.. Sun kanssa on jotenkin mukava olla” sanoin sanat vähän jo takellellen.

”Niin mustakin.. Sun silmät ovat todella kauniin väriset.. Niihin vois vaikka hukkua.. Puhumattakaan sun täyteläisistä huulista” sanoi Kanervo vihjaillen.

Sen enempää ei sitten tarvittukaan vaan hitaiden viimeisien sävelien aikana me innostuimme suutelemaan. Olin ihan Kanervon lumoissa. Ja minun, kun piti hurmata hänet. Tässä oli tainnut käydä toisinpäin.

Sitten tanssimme nopean laulun taas vaihtelun vuoksi. Olimme kuitenkin molemmat vain keskittyneitä toisiimme, emmekä kiinnittäneet huomiota muihin paikallaolijoihin. Juomat kuitenkin alkoivat tuntua ja minun oli mentävä vessaan pikaisesti. Ennen kuin menin vessaan pussasin Kanervoa vielä nopeasti suulle.

Viimeinen hatara muistikuva jäi minulle mieleen illasta juuri ennen valomerkkiä, kun vessasta tultuani näin Kanervon odottavan minua seinän reunustalla. Näkökenttäni heittelehti kuin keinuva laiva ja sumentui. Muistan, kuinka vielä kerran suutelin häntä. Sen jälkeen minulta katkesi muisti.

Kaksi viikkoa myöhemmin:

Oloni oli taas hirveä. Yhtä hirveä kuin kaksi viikkoa sitten juhlittuani Kanervon kanssa Ryminässä. Ihan kuin minulla olisi krapula, mutta tätä aamuista pahaa oloa minulla oli ollut jo viikon verran.

Ihoni tuntui kylmän hikiseltä ja annoin pahan olon pursuta kropastani ulos. Mielessäni pyörivät ajatukset siitä, mistä tämä mahtoi johtua. Mutta epäilin suuresti, ettei se voisi olla mahdollista. Lopulta päätin tehdä testin, jonka olin ostanut lähikaupasta.

Istuin alas kylppärin lattialle odottamaan testin valmistumista. Sisälläni velloi edelleen paha olo. Lopulta kello oli mennyt viisi minuuttia eteenpäin ja kävelin lavuaarin luokse. Tulin takaisin kylppärin seinää vasten istumaan ja poskelleni vierähti kyynel. Testi osoittautui positiiviseksi. Olin raskaana.

Kuinka käy Aadan ja raskauden? Miten tämä on ylipäätään mahdollista? Se selviää teille seuraavassa osassa :D Mitäs muuten tykkäätte uudesta ulkoasusta? Itse tykkään kovasti… Ja kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita! :)