perjantai 28. syyskuuta 2012

7. Perjantaina



Täällä on taas uusi osa! Kiitokset kaikille lukijoille kommenteista, sillä niistä saan uutta potkua tarinan tekoon. Jatkakaa samaan malliin. Tässä osassa lastenhuoneen ja saattaa myös muutaman muunkin huoneen kuviot olla muuttuneet uudelleen asennuksen myötä, enkä heti löytänyt samoja takaisin. Toivottavasti tämä ei haittaa :) Mutta pidemmittä puheitta päästän teidät lukemaan :D




Oli aamu, jota olin pitkään odottanut jo jännityksellä, sillä tänään minulle selviäisi uhkaisiko suuri vaara myös rakasta poikaani. Oli siis Joonatanin syntymäpäivä. Olin nukkunut yöni levottomasti ja päätin alkaa laittautumaan töitä varten. Yllätyksekseni löysin Murun nukkumasta kylpyhuoneen lattialta.




”Huomenta pikkuinen. Mitä tänään kuuluu ja miksi olet täällä nukkumassa?” kyselin Murulta.

”Miau.Täällä on niin mukava nukkua, kun on lattialämmitys” vastasi Muru. 



”Leikittäisiinkö vähän? Olet niin kiireinen töidesi vuoksi” Muru lisäsi.

Ja niin sitten päädyin leikkimään Murun kanssa puoleksi tunniksi. Palkkioksi leikkituokiosta annoin kissalle pienen palan makkarasiivusta.



Justinkin oli noussut sillä välin, kun leikin Murun kanssa kylppärissä.
”Muistathan käydä tänään kaupassa?” huutelin vessasta.
”Mitä me sieltä tänään tarvitaan?” kyseli Justin miettiväisenä.
”No syntymäpäiväkakku tietenkin” sanoin ja tulin pois vessasta.
”Tänään on Joonatanin syntymäpäivä. Et kai sinä sitä ole voinut unohtaa?” kysyin Justinilta epäillen.




”No en mä tietenkään oman poikani synttäreitä ole unohtanut. Tuon kakun, kun olen tullut töistä” sanoi Justin. Samassa Justinin puhelin pirahti ja olin juuri lähtenyt ovesta ulos kimppakyydin tööttäillessä pihalla.




Tuntia myöhemmin Justinia tultiin hakemaan töihin. Hän istui kimppakyytiin kovin jännittyneen oloisena. Minulle Justin ei ollut pitkään aikaan puhunut mitään töistään, joten en myöskään ollut tietoinen siitä, miksi Justin oli yllättäin muuttunut niin mietteliääksi ja salaperäiseksi.




Töistä tullessani menin heti Joonatanin huoneeseen ja otin pienen vauvani syliin. Halasin  lastani lujasti.
”Äidin pikku kullasta kasvaa tänään jo iso poika. Kunpa et perisi äidin noitageenejä, niin äidin ei tarvitsisi pelätä puolestasi niitä KillSuperseja ja ne olisivat vain äidin murhe.Olet niin rakas” juttelin Joonatanille.




”Olet äidille tärkeintä maailmassa. Suojelen sinua kaikelta mahdolliselta, sen lupaan. Odota vaan aikaa, jolloin tytöt alkavat kiinnostamaan. Silloin äiti tarkistaa varmasti kaikki tiedot, jotta tietäisin tytön olevan sinulle sopiva” kerroin Joonatanille.

”Mutta siihen on vielä aikaa. Tänään puhalletaan yhdessä ensimmäisen kerran kynttilä sammuksiin kakusta” jatkoin.




Kuulin ulko-oven käyvän ja tiesin Justinin saapuneen kotiin. Riemuissani tulin häntä vastaan, kun huomasin hänen olevan selin päin minuun ja jotenkin vaivaantuneen oloinen.

”Kulta. Älä nyt suutu, mutta mulla on nyt sellainen olo, että olen unohtanut jotain” Justin sanoi.

”SE KAKKU!! Sä lupasit tuoda kakun tullessasi töistä. Minkälainen isä unohtaa tuoda lapselleen kakun? Me sovittiin, että sä hankit kakun ja mä lahjan” tylytin Justinia tiukasti.

”Anteeksi. Kaikki konditoriot olivat jo menneet kiinni, kun pääsin vuorostani. Mulla meni vähän ylitöiksi paperihommissa” pahoitteli Justin.

Minä marssin kiukusta puhkuen takaisin lastenhuoneeseen. En voinut antaa Justinin nähdä syvää harmistuneisuuttani ja kyynelten valumista poskelleni.



Niinpä Justin alkoikin siivomaan ja tyhjensi kissanhiekkalaatikon. Kuulin siivoamisen äänet lastenhuoneeseen ja yritin kasata itseäni. Yllättävällä tunteiden purkautumisella saattoi olla syynä se yksi ilta, jolloin tapasin Iivanan. En ollut kuullut hänestä sen illan jälkeen ja oloni oli jotenkin turhautunut.




Justinin kasvoista näkyi, että häntä harmitti kovasti, ettei ollut muistanut ostaa kakkua Joonatanin synttäreihin. En vielä tuolloin voinut aavistaa, mikä muu hänen mieltään painoi.




Muru juoksenteli pitkin huoneita ja Justinin jaloissa kuin kiittääkseen siitä, että Justin oli siivonnut hänen laatikkonsa. Itse en laatikon siivoamisesta välittänyt ja sen sain jotenkin aina vieritettyä Justinin tehtäväksi.




Illalla menin Joonatanin huoneeseen jännittyneenä, sillä tiesin hetken koittaneen, jolloin minulle selviäisi, kantaisiko Joonatan noitageenejä. Lisäksi olisi ihanaa nähdä, kumpaa Joonatan muistuttaisi; minua vai Justinia.




Haikeana katselin vierestä, kun minun vauvani jätti vauva-ajan taakseen ja kasvoi taaperoksi. Tunsin suunnatonta helpotusta.



Joonatanin kasvettua taaperoksi näin hänestä heti kumpaa hän muistutti. Hänen oranssi tukkansa ja violetit silmänsä olivat molemmat peritty hänen isältään. Tiesin nyt alkavan kovan kauden, kun pitäisi lapselle opettaa kaikkia erilaisia taitoja. Minua vain mietitytti onnistuisinko siinä. Yhdessä me onnistuisimme.



Minuun iski väsymys ja päätin mennä pikkuhiljaa iltatoimiini ja nukkumaan. Justin meni antamaan Joonatanille vielä pullollisen maitoa yötä vasten.
”Isin iso poika! Kohta päästään yhdessä leikkimään poikien leikkejä. Mutta nyt on kuitenkin aika mennä nukkumaan. Hyvää yötä ja kauniita unia!” toivotteli Justin.




Olin juuri menossa nukkumaan, kun Justin kaappasi minut halaukseen.
”Mä oon niin pahoillani, kun en muistanut sitä kakkua” aloitti Justin.
”Ei se mitään rakas. Synttäreitä tulee vielä useita ja saihan Joonatan kivan lahjan” sanoin.




”Mä oon vähän miettinyt, kun Joonatankin on jo aika iso…” aloitin.
”Sä oot varmaan miettinyt samaa kuin mäkin” keskeytti Justin.




”Jospa yhteistuumin yritettäisiin hankkia Joonatanille leikkikaveri; sisko tai veli” sanoi Justin hymyillen ja syleili minua pitkään.
”Yritetään vaan. Pikkuista nyyttiä voisi olla taas ihana hoitaa ja nuuhkia vauvan suloista tuoksua” sanoin suudelmien välistä.




”Tulehan tänne kultaseni” sanoi Justin.
”Mä haluun tuntea sun ihon tuoksun ja lämmön” hän jatkoi.

Katsoin häntä syvälle suoraan mysteerin violetteihin silmiin. 




”Mä haluun tuntea sun kosketuksen ihollani ja sun ihon kosteuden” sanoin Justinille.




Tämän jälkeen muita sanoja ei sitten tarvittukaan. Olin onnellinen juuri nyt. En voinut kuitenkaan olla ajattelematta, miltä tuntuisi olla näin Iivanan kanssa. Hänestä minun oli otettava vielä selvää.




Noin neljä viikkoa myöhemmin yllätin Justinin jääkaapilta varhain aamulla. Häntä oli jäänyt vaivaamaan se, kun hän ei muistanut hankkia kakkua Joonatanille. Justin oli ottanut tavakseen tehdä meille välillä herkkuaamupalan, joka sisälsi usein erilaisia lettuja. Pieni Joonatan sai niistä aina maistiaisen.




Justin otti jääkaapista tarvittavat tavarat esille ja ryhtyi lettujen tekoon. Minun hän käski jäävän sänkyyn odottamaan aamupalan valmistumista.



Justin oli oppinut valmistamaan letut niin, etteivät ne kovin usein enää palaneet. Ne myös maistuivat yhtä herkullisilta miltä näyttivät. Minusta näin on kiva aloittaa perjantai aamu; viikon viimeinen työpäivä ilman kiirettä. 



Joonatan heräsi myös lettujen tuoksuun ja huusi kovaan ääneen. Menin nopeasti hänen huoneeseensa Justinin vielä kattaessa pöytää.




Nostin Joonatanin syliin ja lohdutin häntä. Joonatan kasvaa minusta aivan liian nopeasti, sillä hän alkaa tuntua pikkuhiljaa aina vain painavammalta, kun hänet nostaa sängystä pois. 




”Huomenta äidin pikku muru! Mikä on hätänä?” juttelin lapselle.
”Sinusta alkaa tulla jo pikkuhiljaa iso poika” jatkoin juttelua.




”Arvaapa mitä äiti tekee tänään illalla? Äiti menee yksiin juhliin, jotka äidin kaveri järjestää. Äiti sai puhelun eilen illalla, kun olit jo nukkumassa. Sun täytyy olla kiltisti tänään kotona isin kanssa” kerroin Joonatanille suunnitelmistani.




Puristin Joonatanin rintaani vasten ja halasin häntä hellästi. Rakastin lastani yli kaiken, mutta ajatellessani jo tulevan illan juhlia, sydämeni sai muutaman sykkeen lisää normaaliin rytmiin. En vain voinut tunteelle mitään.




”Kuti, kuti, kuti” leikittelin poikani kanssa ja sain kutituksellani aikaan ihanan heleän naurun. Se on kuin musiikkia korvilleni.




”Kulta! Aamupala on valmis!” kuulin Justinin huutelevan keittiöstä.
Laskin Joonatanin alas lattialle leikkimään leluillaan. Poika muistutti joka päivä vain enemmän Justinia. Jopa hevoslelu oli molempien suosiossa.




Kun pääsin keittiöön ja lettujen tuoksu tuli nenääni, vatsassani muljahti epämiellyttävästi. Jostain kumman syystä minua teki tuoksu todella pahaa.




Minulle tuli sellainen olo, että nyt oli kiireesti mentävä vessaan. Niinpä päätin juosta vessaan.




En ollut vielä ehtinyt syömään mitään, mutta silti minun oli pakko oksentaa. Mielessäni kävi, ettei tämä vain ollut jonkinlaista vatsaflunssaa. Ainakin tällä taudilla olin erittäin huono ajoitus.




Tänä iltana olisivat NE bileet, joita olin odottanut malttamattomasti jo pidemmän aikaa. Hetken aikaa olin jo luullut, että Iivana oli puhunut bileistä vain ihan lämpimikseen, kun hänestä en ollut sen jälkeen kuullut mitään. Eilen illalla olin kuitenkin saanut häneltä puhelun ja kutsun juhliin. Ajattelin, että tämä olisi taas tavallaan työkeikka ja Justinille kerroinkin tämän illan tapahtuman sellaisen olevan. Eihän hänen tarvinnut ihan kaikkea kumminkaan tietää.



Puolen tunnin päästä oloni oli jo vähän parempi. Toivoin tämän olevan vain nopea vatsaflunssa, joka menisi hetkessä ohi. Päätin mennä vähän myöhässä töihin, sillä halusin vaikuttaa terveeltä ja mennä illalla Iivanan juhliin.



Illalla sitten menin niihin bileisiin. Löysin Iivanan keittiöstä.

”Alina! Kiva, kun pääsit tulemaan” sanoi Iivana ilahtuneena.

”Kiitos kutsusta! Täällä on muuten aika vähän porukkaa” totesin Iivanalle.

”Mä kutsuinkin vain harvat ja valitut” Iivana sanoi hymyillen.



Tunsin sydämeni pamppailun, kun katsoin Iivanaa silmiin.

”Mitäs sulle kuuluu? Susta en kuullut sen Simfestin jälkeen” kyselin Iivanalta ja yritin olla vaikuttamatta liian uteliaalta.

”Tässä on ollut vähän kaikennäköistä” Iivana totesi kierrellen.




”Vaikka musta et kuullutkaan ihan heti niiden Simfestien jälkeen, niin mä en oo saanut sua mielestäni” Iivana aloitti.

”Sä teit muhun myös lähtemättömän vaikutuksen” totesin Iivanalle.

Katselimme siinä hetken toisiamme silmiin mitään sanomatta. Tunnelma oli kaikin puolin jännittynyt. 




”Mikäs sut on saanut mua ajattelemaan?” kysyin Iivanalta.

”Sulla on niin kauniit silmät ja muutenkin oot upea ilmestys” sanoi Iivana ja lähestyi minua.

Painin itseni kanssa. Kertoisinko Iivanalle, että minulla on perhe tuolla jossain odottamassa? Vai leikkeisinkö tulella? Olisiko minusta salasuhteeseen toisen kanssa? Vai jäisikö tämä vain pieneksi flirtiksi? 




”Onkos täällä jotain tarjoiluja?”kysyin Iivanalta.

”Huomasitko muuten, että joku pari vilahti juuri teidän makuuhuoneeseen” ja osoitin sormella siihen suuntaan.

”Tuolla terassilla on grillitarjoiluja ja boolia. Maistuvat oikein hyviltä” Iivana suositteli.

”Mun täytyy varmaan mennä katsomaan vähän ympärilleni, mitä täällä tapahtuu. Käy maistelemassa grilliherkkuja ja tulen sitten takaisin luoksesi” jatkoi Iivana.




Sitten Iivana halasi minua yllättäin. Se tuntui niin ihanalta. En malttanut odottaa, mitä muuta tänä iltana vielä mahtaisi tapahtua.




Odottelin varmaan puoli tuntia Iivanaa, sillä hän oli luvannut tulla luokseni. Ehdin syömään grilliherkkuja ja join yhden lasin boolia. Sitten sain kuitenkin odottelusta tarpeekseni ja lähdin etsimään Iivanaa muista huoneista. Huomasin hänet olohuoneen nurkassa jonkun blondin kanssa. Heidän eleistään pystyin näkemään yhtä jos toistakin. Iivana oli selvästi flirttailemassa tuon blondin kanssa ja se riitti minulle. Iivanan kaksinaamaisuus paljastui saman tien. 




Niinpä päätin lähteä koko juhlista pois ja jättää myös Iivanan taakseni. Olin vihainen sekä hänelle että itselleni. Kuinka olinkaan voinut ihastua häneen?




Taksi tuli nopeasti paikalle ja lysähdin taksin takapenkille. Tunsin kuumien kyynelten kihoavan silmiini. En enää antaisi itseni ihastua kehenkään. Päätin olla onnellinen siitä, mitä minulla oli; ihana rakastava mies ja suloinen poika, jotka molemmat rakastivat minua kovasti. Olisin tästä eteenpäin heidän rakkautensa arvoinen ja käyttäytyisin myös sen mukaisesti.




Kun pääsin kotiin, kurkistin heti makuuhuoneen ovesta. Näin, että Justin oli mennyt jo nukkumaan ja oli täydessä unessa. Hän samalla näytti minusta jotenkin suloiselta ja rauhalliselta. Hänen ei tarvitsisi tietää pienestä ihastuksestani, sillä se mitä ei tiedä, ei voi myöskään satuttaa.




Menin vessaan harjaamaan hampaitani, ettei juomani booli haisisi hengityksestäni. Murukin oli hereillä ja tervehti minua. Tämä tuntui oikealta.



Olin ottamassa vielä pientä iltapalaa, kun tunsin jotain ihanaa. Tunsin ensimmäiset potkut vatsassani ja olin todella onnellinen. Syy vatsaflunssalle löytyi. Se olikin aamupahoinvointia, jota minulla ei tämän raskauden alussa ollut ollut niin paljoa. Perheemme saisi pian uuden ja rakastetun elämän. Kertoisin Justinille iloiset uutiset heti huomenna. Elämä vaikutti nyt täydelliseltä.











Tällaista tällä kertaa :) Risuja ja ruusuja otetaan vastaan… Miten Justin reakoi Alinan raskauteen? Kumman uskot lapsen olevan? Mikä oli lempikuvasi? Nämä ja paljon muuta selviää tulevissa osissa :)






16 kommenttia:

  1. Ihana osa (: Luin tämän heti, kun löysin ja fantastic.. Rakastuin tähän osaan <3 Miksi Justin on noin allapäin? Tai siis hän näyttää masentuneelle? :o Selviäähän se pian? Jatka siis pian (;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi! Sai hymyn huulille, kun luin kommenttisi :)Kiva, että tykkäsit osasta, tota osaa oli kiva kirjottaa(niin kiva, että kirjotin osan 8 tekstitkin jo valmiiksi, eipä ole tuollaistakaan vielä ennen käynyt) :D Justinilla taitaa olla joitain mieltä painavia murheita,mutta se selviää seuraavassa osassa :)

      Poista
  2. On aina manhtavaa kun tulee uus osa Vanamoilta. =) Tykkäsin osasta kuten kaikista osistasi. <3 Olin hieman pettynyt kun Joonatan ei ollukkaan noita. =/ Toivottavasti Alina saa seuraavaksi vaikka noita tytön. :3 Mikä Justin mieltä painaa? Toivottavasri se selvii pian en malta odottaa. =) Tykkäsin tästä kuvasta se oli jotenkin nii herkkä<3
    http://4.bp.blogspot.com/-sfos1L32bBs/UGXqRGlUyqI/AAAAAAAAAvk/qApbe9zOltY/s640/Screenshot-56.jpg

    T: Sanju

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mieltä lämmittävästä kommentistasi! :)Kiva, että tykkäät aikaansaannoksistani :D Tätä osaa oli tosi kivaa kirjoittaa, se tuli jotenkin todella sujuvasti tehtyä..Se, kumman lapsen Alina saa ja mikä Justinin mieltä painaa, selviää seuraavassa osassa :) Tuo on kans mun lempparikuva,minkä linkkasit :) Siinä on jotenkin niin ihana tuo tunnelma :) Lokakuun aikana pyrin/yritän julkaista vielä ainakin kaksi osaa ja kolmannen sitten vielä ennen Vuodenaikojen ilmestymistä, mikäli ei mitään ongelmia tule ja ideoita osiin syntyy (ja pääsen pelailemaan mahd.paljon) :)

      Poista
  3. Kiitos paljon avustasi! Luin "ohjeita ja vinkkejä" -osiotasi, ja löysin sieltä paljon apua! :--) Latasin peräti kolme maailmaa Simssiin netistä, ja kun yritin availla niitä, jotta ne latautuisivat käynnistyssovelluksen kautta, ne eivät avautuneet. Muistin, että täältä löyty se ohje. Luin tarkasti, ja huomasin kohdan: "jos purkamisen jälkeen tiedostot olisivat olleet sinisiä, joissa vihreä sims timantti, olisivat tiedostot olleet sims3pack-tiedostoja..ne sijoitetaan The sims 3- kansion downloads kansioon ja asennetaan peliin käynnistyssovelluksen kautta lataukset sivulta.." Eli, ne piti sijoittaa downloads -kansioon! Minulla ne olivat Mods -kansiossa - eiväthän ne tietenkään avautuneet... Kiitos paljon! :) Kuvien perusteella kaupungit näyttivät ihanille! Saa nyt nähdä, pidänkö kaupungeista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleppa hyvä vain! Tein nää ohjeet silleen yleisesti, että kumpiakin pystyy lataamaan peliin(periaatteessa siis mitä vaan, paitsi sitä en ohjeissa maininnut, että jos lataa valmiita simejä, että mihin kansioon ne laitetaan purkamisen jälkeen,mutta itse en pahemmin valmiita lataile, ni se jotenkin tuosta ohjeesta luonnollisesti puuttuu) :) Huomasin sun radolassa kysyvän missä olis asutettuja kaupunkeja..Mulla on muutama ladattu kaupunki ollu pelissä,mutta nyt mulla on kaikki storeenkin ilmestyneet ja huomasin etten kauheesti niil ladatuilla pelannu, ni en niitä enää uudelleen asennuksen yhteydessä ladannut..

      Mutta sellainen kaupunki on kuin Paris(se on asutettu, kannattaa googlata,ku en muista mistä sen latasin, mutta kannattaa katsoa, mitkä lisärit se vaatii toimiakseen)..

      Tässä olis linkki: http://www.freshprincecreations.com/ts3vicecity.htm
      toi on tyhjä maailma,mutta musta tosi hieno ja riittää että on vaan peruspeli eikä oo mitään custom contenttia joka sekoittais peliä(tällä tekijällä on sit myös tosi hienoja autoja,joita voi ladata peliin, käytän niitä itsekin melkeen koko ajan)

      Tää mulla joskus oli, mutta en tainnu sillä pelata, mutta tässä on asukkaatki mukana (sopii vissiin legacy pelailuun :) http://forum.thesims3.com/jforum/posts/list/389043.page

      Sit olis Los Aniegos (sillä pelailin ja siitä tykkäsinkin,mutta on raskas koneen pyörittää ja asutettu, tästä on ollu monta versioo) http://www.thesims3.com/assetDetail.html?assetId=5629110#

      Tässä siis muutama varteen otettava kaupunki lisää :)

      Poista
  4. Hieno osa :) Hyvä ettei Alina lähtenyt Iivanan matkaan, mutta mitähän Justin salailee? Toivottavasti hän ei kuulu KillSupersiin tai ole hankkinut toista naista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentistasi! Kiva, että tykkäsit osasta :)Hauskat arvailut sulla :D Ensi osassa sitten selviää, mitä Justin mahdollisesti salailee/mietiskelee :D

      Poista
  5. Hmm... Justin oli kyllä salaperäinen! Joonatan on todella suloinen :3 (ja tottakai Murukin on suloinen). Onneksi Alina huomasi Iivanan toisen naisen kanssa ja lähti kotiin! Ihan mahtava osa joka tapauksessa!

    Odottelen innolla seuraavaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! :) Joonatan on mustaki tosi suloinen ja todella paljon Justinin näköinen (saa nähdä miltä sitten näyttää,kun kasvaa lapseksi)..Ja olin itsekin tyytyväinen, kun Alina tajusi lähteä niistä bileistä pois(ties mitä olis voinu käydä, mutta paljastetaan sen verran, että ehkä Iivanasta tullaan vähän vielä kuulemaan tulevissa osissa) :) Mulla tällä hetkellä sormet syyhyää päästä pelaamaan Vanamoilla ja kuvaamaan kuvia seuraaviin osiin (tuli latailtua kivoja posejaki taas) :)

      Poista
  6. Olipas se mukava osa. En saanut selville että oliko Joonatan noita? Ei vissiin. MItähän se Justin oikein salailee. Ettei vain olisi toinen nainen. Ja onneksi Iivana paljastui lieroksi, ei Alina sitten pettänytkään miestään. Huh, Pelkäsin jo pahinta.
    Ainut mikä vaivasi oli tuo että toisen vauvan liikkeet tuntui jo neljän viikon kuluttua mutta tämähän on sims niin ei se haittaa. Itseäni aina ärsyttää suunnattomasti kun ei mitenkään saa realistisesti tuota aikaa kulumaan ja nuo raskaudet ym. Mutta eipä tuolle mitään voi.
    Tosi hyvä osa oli ja jään kyllä mielenkiinnolla odottamaan mitä tuleman pitää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentistasi! :) Joonatan ei ollut noita, siksi Alina helpottui Joonatanin kasvaessa,kun se vähän hermoili, että mitä jos se on noita..Sims on kyl kieltämättä haastava pelata ja tehdä tarinaa,kun noi raskaudet menee ja etenee niin nopeasti,ni vaikeeta on saada siitä välillä realistista,mutta onneks se ei nyt hirveästi haitannut..Halusin ton viimeisen kuvan (vauvan liikkeiden) olevan sellanen symboolinen hetki Alinalle, jossa se tajuaa elämän jatkuvan ihastuksista huolimatta ja että mikä onkaan kaikkein tärkeintä :)

      Poista
  7. Oi, tosi kiva osa! Niin tämä kuin se edellinenkin, jonka lukeminen oli päässyt unohtumaan... Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikö näin? :)
    Huh huh, ehdin jo pelätä, että Iivana olisi onnistunut tuhoamaan Alinan ihanan perheen. Mutta onneksi Alina näki Iivanan touhut ajoissa...

    Oi, Joonatan säästyi karulta (noidan) kohtalolta! :) Ehkä seuraavallekin lapselle käy yhtä hyvin... Tai sitten ei. Saa nähdä.
    No, joo. Todella hyvät kaksi osaa taaas! :)

    -banssu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! Juu,parempi myöhään kuin ei milloinkaan :) Iivana taisi olla tollanen playeri, jonka huomion varastaa jokainen hameväen edustaja :D Että onneksi Alina välttyi suuremmilta kolhuilta :) Joonatan säästyi noidan kohtalolta, jännityksellä seurasin, kun hän kasvoi, että millaiseksi muuttui..Saapi sitten nähdä mitenkä toisen tulokkaan käy :D

      Poista
  8. Voih, kerroit ihanasti tuon parin harmitukset kakun tähden :3 Onneksi nyt sitten synttärit menivät hyvin ilman kakkuakin! Ja Joonatan selvisi ehjin nahoin noituudesta :) Huh!
    Vai tuollainen lurjus sitten Ivana olikin..:/ Noh, onneksi Alina ei siihen tuon enempää retkahtanut! :D
    Jonskusta kasvoi kyllä suloinen, ihanaa kun jälkikasvua tulee jo lisää! :)
    Jatkoa odotan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun tykkäsit osasta! Toi kakkujuttu tuli vaan yhtäkkiä mieleen jostain tarinaa kehitellessä (mä kun valkkaan yleensä ensin kuvat ja sit kuviin kirjotan ja kehitän sen tarinan) :) Iivana oli tuollainen lurjus, mutta lurjuksia ei vielä Alinan kohdalle ollut osunutkaan, Justin kun on harvinaisen kiltti tapaus :D Jatkoa pukkaa varmaan ensi viikolla, mikäli peli suostuu toimimaan yhteistyössä (jonkun verran oon saanu kuvia räpsittyä,mutta vasta muutamaan kohtaukseen) :) Kiitokset kommentista! :)

      Poista