lauantai 5. tammikuuta 2013

13. Talven rauha


Uusi vuosi ja uudet kujeet! :) Tämän osan sain kasattua työn ja tuskan kautta, sillä pelini innostui harrastamaan jumittumista oikein urakalla ja jotkut kohtaukset on pelattu jopa neljään kertaan uudelleen.. Mutta sainpas kuitenkin kuvattua osan.. Kuvia tuli jumituksesta johtuen paljon, joten harrastin niiden kanssa vähän enemmän muokkailua ja yhdistelin niitä, toivottavasti pidätte :) Hahmot osioon tulee uudet kuvat perheen nuorisosta ja kuten huomasitte, tein uuden vuoden kunniaksi uuden  ja talvisen bannerin.. Osan lopussa on kysely, johon toivon runsaasti vastauksia :) Lukuiloa kaikille! :D


Oli tanssiaisilta. Näin, kuinka Joonatan istuskeli sohvalla ja katsoi telkkaria jännittyneenä odotellen limusiinin saapumista pihaan. Muistan itsekin, kuinka ihania koulun tanssiaiset olivat: kaikki olivat pukeutuneet parhaimpiinsa ja pidimme hauskaa kaverien kanssa eikä kommelluksiltakaan vältytty.



Katsoin ikkunasta, kun limusiini pysähtyi pihatiellemme. Lumisade oli sakenemaan päin.

”Joonatan! Sun kyyti tuli ”, hihkaisin pojalleni.
” Pidä hauskaa tanssiaisissa ”, huikkasin vielä Joonatanin perään.




Voin vain kuvitella, miltä Joonatanista saattoi tuntua hänen istuessaan limusiinin nahkaisilla penkeillä odottaen iltaa ja matkaten kohti koulua.


Olin vielä valveilla, kun Joonatan saapui tanssiaisista. Hän oli hyvin iloisen, mutta myös väsyneen oloinen. Voin kuitenkin arvata, mitä tanssiaisissa oli ainakin tapahtunut: todennäköisesti pojat ovat tiiraileet tyttöjen mekkoja, joku on joutunut illan aikana tappeluun, ihastukset ovat vältelleet toinen toisiaan ja melkein toivon, että Joonatan olisi löytänyt itselleen ihastuksen kohteen ellei jopa tyttöystävänkin.


Joonatan käveli ajatuksissaan huoneeseensa ja päätin, että yrittäisin aamulla kysyä pojalta, mitä tanssiaisissa tapahtui. Huomenna tulisi tapahtumaan paljon muutakin, sillä tyttöjen synttärit olisivat myös huomenna.



Istuimme aamupalalla Justinin kuntoillessa taustalla. Justin oli kertonut minulle, että seuraava ylennys vaatisi pientä kunnon kohotusta, joten en ihmetellyt, miksi hän nykyään niin usein oli kuntoilemassa, jos siihen oli aikaa. Minua kiinnosti kuitenkin enemmän Joonatanin tanssiaisilta.

”Miten tanssiaisissa meni?” kysyin Joonatanilta.
”Ihan hyvin. Mitä se sua kiinnostaa?” vastasi Joonatan äreästi.
”Kyllä tuollaiset asiat kiinnostavat. Olen itsekin ollut joskus nuorena tanssiaisissa ja niissä oli hurjan hauskaa. Olikos siellä ketään erityistä tyttöä?” utelin.
”Se ei kyllä sulle kuulu mitenkään. Se on mun yksityisasia”, tuhahti Joonatan ja nousi samalla pöydästä kiitosta sanomatta.

Ihmettelin, miksi poika oli yhtäkkiä muuttunut niin herkkänahkaiseksi.




Laitoin Annan syöttötuoliin. Ilokseni tyttö oli alkanut harjoittelemaan itse syömistä omaa kättään lusikan sijasta käyttäen. Olihan ihanaa, että lapsi oli omatoiminen pienestä pitäen, vaikka se enemmän sotkua tuottikin. Anna jäi tyytyväisenä syömään tuoliinsa, kun lähdin töihin. 


Lumisade oli lakannut, kun lapset saapuivat koulusta. Ehdotin Aadalle, että hän voisi yrittää rakentaa lumiukon etupihalle. Tyttö ryhtyikin ilokseni tuumasta toimeen ja kävin välillä ikkunasta seurailemassa, kuinka lumiukon rakennus edistyi.


Huomasin, että Aada edistyi rakennuspuuhissa varsin hyvin. Minuakin alkoi tehdä mieli rakentaa jotain lumesta. Kunhan olen saanut ruuan valmiiksi, menisin myös pihalle rakentelemaan.


Kun tulin pihalle, näin kuinka Aada ihaili pihalla rakentamaansa lumiukkoa, joka oli ihan perinteisen näköinen hiilinappeineen ja porkkananenineen. Lähdin etsimään pihalta sopivaa paikkaa, jonne voisin rakentaa jotain. Lumiukkoa en viitsi ainakaan tehdä, sillä Aada teki jo todella hienon.


Ennen kuin tulin pihaan Joonatan oli herännyt päiväuniltaan, joille hän oli mennyt suoraan koulusta tullessaan. Hän hihkaisi minulle menevänsä touhuamaan Annan kanssa, kun olin menossa pihalle.


Olin kiertänyt talomme ympäri, kun huomasin Aadan nousevan ylös maasta. Hän oli tehnyt lumienkelin. Päätin mennä talon toiselle kulmalle.


Aloin rakentamaan iglua, koska siinä oli minulle tarpeeksi haastetta. Pikkuhiljaa kyhäelmäni alkoi muistuttamaankin jopa iglua. Lopulta sain sen valmiiksi ja minua alkoi väsyttää. Harmikseni huomasin, että oli taas täysikuu.


Kun menin sisään, menin käymään makuuhuoneessa, jossa huomasin Justinin tekevän viimehetken puheenopetus treenejä, jotka eivät Justinin ilmeestä päätellen menneet kovin hyvin. Lopulta kuitenkin Annika oppi puhumaan.


Sitten koittikin se hetki, kun Annikan tuli aika kasvaa seuraavaan ikävaiheeseen. Olin mielissäni, kun Annikasta kasvoi oikein nätti tyttölapsi.


Annikan jälkeen tuli Annan vuoro hypätä seuraavaan kasvuvaiheeseen. Minusta tuntui siltä, kuinka Anna alkoi vain enemmän näyttää minun näköiseltäni. Tosin kasvoissa on myös Justinin piirteitä.


Aloin jumppaamaan stereoiden tahtiin. Aadalla oli vielä päällään ulkovaatteet ja hymyilin, kuinka keskittyneesti hän luki hevoskirjaa.


Olin suihkussa, kun Aadan tuli aika kasvaa teini-ikäiseksi. Kuulin, kuinka Joonatan ja kaksoset hurrasivat ja kannustivat Aadaa saavuttamaan teini-iän.


Aadasta kasvoi mielestäni varsin kaunis nuori nainen. Huomasin hänen kampauksestaan, että hän halusi näyttää nyt asiallisemmalta ja siistiltä. Ulkona oli taas pakkasta, koska ikkunamme oli jälleen huurteessa. 


Seuraavana aamuna istahdin tyttöjen huoneeseen lukemaan uutta ruokareseptiä, jota halusin kokeilla vielä tänään töiden jälkeen. Tytötkin alkoivat pikkuhiljaa heräillä koulua varten. Kaksoset kertoivatkin minulle, että heitä jännitti kamalasti mennä kouluun. Koska meillä ei ollut talossa paljoa tilaa, sovimme lasten kanssa, että kaksoset jakaisivat huoneen Aadan kanssa ja saisivat kerrossängyn. Aada puolestaan halusi synttärilahjaksi uudet tapetit, sillä prinsessat eivät olleet enää hänen juttunsa. Teimme tyttöjen huoneessa kompromissin ja jätimme prinsessataulut seinälle.


Annoin tytöille rohkeushalit ennen kuin lähdin töihin. Silti he kävelivät jännityneinä kohti bussia. Lunta oli kertynyt jo yllättävän paljon, sillä se ulottui tyttöjämme jo nilkkoihin asti. Täytyisi varmaan harkita pihan aurausta töiden jälkeen. Tai sitten jättäisin sen Justinin tehtäväksi, sillä lumityöt kävisivät hyvin pienestä kuntoilusta.


Anna juoksi myös jännittyneenä kohti bussia lunta alkaessa taas sataa hiljalleen. Lupasin tytöille, että koulun jälkeen voisimme miettiä molemmille pientä stailausta.


Aada kertoi aamulla ennen töihin lähtöäni, että häntä jännitti aloittaa lukio. Kerroin hänelle, ettei hänellä ollut mitään pelättävää, sillä olihan Joonatan myös samassa lukiossa opiskelemassa ja hän voisi esitellä Aadaa toisille oppilaille. Bussissa Aada istuikin taas Joonatanin viereen.


Annika istui vähän matkan päähän Joonasta ja Aadasta ja seuraili kaksikon juttelua. Uskon hänen toivoneen, että hän saisi koulusta pian uusia kavereita.


Töiden jälkeen menin käymään kaupungintalolla, sillä olin toimituksessa saanut tehtävänannon, jonka mukaan muuan tärkeällä poliitikolla olisi lehdelle jotain tulenarkaa materiaalia kerrottavana. Ja niinhän se olikin. Juoksin lumisateessa kaupungintalolta takaisin lehden toimitukseen, jossa yhdessä päätoimittajan kanssa kirjoitimme jutun seuraavaksi julkaistavaan lehteen. Pomoni oli minusta niin ylpeä, että hän antoi minulle ylennyksen tähtitoimittajaksi ja lupasi jatkossa minun saavan toinen toistaan suurempia juttuja kirjoitettavaksi lehteen. Olin onneni kukkuloilla.



Kotona minut yllätti hivenen siistimpi koti. Aada oli koulun jälkeen alkanut keräilemään lattialla lojuvia vaatekasoja ja pyykännyt niitä. 


Samaan aikaan, kun Aada oli siistinyt kotia, oli Joonatan soittanut jollekin mystisen puhelun. Olen alkanut ihmettelemään, kenelle poika oikein soittelee, koska pojan puhelinlaskut olivat yhtäkkiä suurentuneet kaksinkertaiseksi entisestä laskusta.


Testasin töiden jälkeen uutta reseptiä, jonka olin opetellut aamulla. Hapanmaustekeitto ei kuitenkaan osoittautunut muiden perheenjäsenteni suosikiksi, koska ruualla oli yllättäviä sivuvaikutuksia. Minulta oli luultavasti lurahtanut vähän liikaa chiliä keittoon, joka sai aikaiseksi muilta nousemaan savun korvista ja suun liekehtimään. Anna kyselikin jälkeenpäin minulta, mitä ruokaa huomenna olisi, sillä hän ei enää söisi hapanmaustekeittoa ja että se oli hänen mielestään ennemmin aikuisten ruokaa. Kerroin, että huomenna söisimme juhla-aterian, sillä olisihan huomenna jouluaatto. Siitä Anna olikin riemuissaan ja lähti tyttöjen huoneeseen leikkimään.


Näin Aadan ja kiitin häntä pyykkäämisestä. Olin myös päättänyt, että nyt olisi aika kertoa Aadalle perhesalaisuudestamme, sillä mahdolliset taikavoimat saattoivat alkaa tulla ilmi yllättävästi teini-iässä. Niinpä pyysin Aadaa kanssani rakentamaan ulos takapihalle lumiukkoa, johon hän suostui iloisesti.



Puhelimeni alkoi soida kesken lumiukon teon. Kun olin vastannut puheluun, jatkoin ensimmäisen pallon muotoilua Aadan kanssa. 

”Oletko muuten huomannut, että  sun hiusten väri on aika harvinainen?” kysyin Aadalta.
”Joo, onhan tää aika erikoinen väri eikä kenelläkään muulla tytöllä koulussa ole saman väristä tukkaa. Keneltä väri on peräisin?” kysyi Aada minulta uteliaana.  
”Se on peräisin äidiltäni, joka menehtyi auto-onnettomuudessa minun ollessa vielä pieni. Asuin onnettomuuden jälkeen sijaisperheessä nuoreksi aikuiseksi asti, koska isänikin menehtyi siinä onnettomuudessa” jatkoin tarinaa menneisyydestäni.
”Missä sä olit silloin, kun se onnettomuus tapahtui?” Aada jatkoi kyselyään samalla lumiukon toista palloa pyöritellen maassa.
”Olin vanhempieni hyvän ystävän luona hoidossa, kun onnettomuus sattui. Päädyin sitten onnettomuuden jälkeen sijaisperheeseen asumaan. Nyt jälkeenpäin minulle on selvinnyt, että se onnettomuus olikin murha” kerroin jännittyneenä Aadalle ja mietin, miten tyttö reagoisi asiaan.





”Mitä sä tarkoitat sillä, että se onnettomuus oli murha? Järjestikö joku sen?” Aada kysyi hieman järkyttyneen näköisenä minulta.
”Sen onnettomuuden järjesti järjestö nimeltä KillSupers. Niiden tehtävänä on hävittää tai tappaa kaikki paranormaalit otukset” sanoin Aadalle.
”Oliko sun äiti muka joku paranormaali otus?” kysyi Aada ihmetystä ja järkytystä kasvoillaan.
” Äitini oli ainoa jäljellä oleva edustaja vanhasta noitasuvusta. Äitini oli noita ja itse asiassa minäkin olen ja sinäkin” päätin tarinani vakava ilme kasvoillani.
”Ootko sä äiti oikeesti noita? Millaisia kykyjä sulla on?” Aada kysyi ihmeissään.
” Mä ymmärrän eläinten kieltä ja pystyn juttelemaan niiden kanssa. Kun Muru kasvoi pennusta aikuiseksi, huomasin yllättäin ymmärtäväni sen mau’untaa. Niin ja osaan vasta muutaman taian ja eliksiirin valmistaa, joita olen harjoitellut isältäsi salaa. Justin joutui kerran teidän ollessa vielä pieniä KillSupersin varoittamaksi” kerroin Aadalle.





”Mitä sä oikeen tarkoitat?” Aada kysyi.
”Sitä että emme saisi taikoa julkisesti vaan meidän pitää yrittää elää ihan normaalia ja huomaamatonta elämää. Luudalla saa toki lentää” kerroin Aadalle.
”No toi selittää paljon, miksi mä lähdin usein pois koulusta luudalla, jossa oli apupyörät. Mä olen siis myös noita, mutta mulla ei ainakaan vielä ole ilmaantunut mitään erikoisia kykyjä ja aion olla varovainen” Aada sanoi mietteliäästi.
”Mä luulin, että kyvyt ja luuta astuu kuvaan teini-ikäisenä tai niin yhdessä kirjassa mainittiin. Siinä tapauksessa Annakin voi jo lentää apupyörillä varustetun luudan kanssa, koska Annallakin on saman väriset hiukset kuin sinulla, joten hänkin on noita, mutta hän ei tiedä tästä vielä mitään ja toivon ettet vielä kerro hänelle. Annetaan hänen kasvaa teiniksi ensin. Kerrothan minulle heti, jos sinulle ilmaantuu outoja kykyjä?” kysyin Aadalta.
”Joo mä kerron. Saanko mä lukea niitä sun eliksiirikirjoja?” Aada kysyi minulta.
”Saat toki lukea ja jos aiot harjoitella taikojen tekoa pikkuhiljaa, niin sitä kannattaa harjoitella huoneessa, jonne pääsee meidän makuuhuoneesta. Se on meidän niin kutsuttu työhuone” kerroin.




Saimme jutellessamme menneisyydestäni lumiukon valmiiksi ja huomasin Aadan jo haukottelevan.



Talon sivuseinällä juttelimme Aadan kanssa vielä hetken.

” Ihanaa, kun sä otat tämän mun salaisuuden niin hyvin. Halusin kertoa sen sulle, koska minusta tuntuu, että nyt oli sopiva aika. Ja luotan suhun, että pidät tämän salaisuuden, koska emme halua joutua hankaluuksiin KillSupersin kanssa” sanoin helpottuneena.
”Mä lupaan olla varovainen enkä kerro kenellekään” Aada lupasi minulle.
”Hyvä. Jonain päivänä sinusta tai Annasta tulee sukumme perijä. Minulla on sellainen vahva uskomus, että noitavoimamme vahvistuvat sitä mukaa, mitä pidemmälle sukumme kasvaa sukupolvissa. Voihan olla, että kymmenenteen sukupolveen päästyämme olemme niin vahvoja, että meidän ei tarvitse enää pelätä KillSuperssia ollenkaan” kerroin epäilyksistäni Aadalle. Edes Justinille en ollut maininnut tästä epäilyksestäni.





”Onko perijän oltava aina noita?” kysyi Aada.
”On ainakin näin aluksi oltava, jotta meidän sukumme taas kasvaa. Voihan olla, että kun sukumme vähän tästä voimistuu, niin hiusten väri ei välttämättä sitten paljasta enää, ovatko noitageenit siirtyneet. Sehän voisi olla yksi hyvä keino suojautua siltä järjestöltä” kerroin Aadalle mietteistäni.
”En mä ainakaan halua värjätä näitä hiuksia. Oon huomannu, että saan vähän enemmän huomiota meidän koulun pojilta, kun erotun vähän muista tytöistä” sanoi Aada hymyillen.
”Voi kuinka kivaa!” hihkaisin ja halasimme vielä Aadan kanssa ennen kuin menimme sisään.

Oloni oli selkeästi helpottunut ja huojentunut. En enää ollut yksin salaisuuden kanssa, sillä nyt kaltaiseni tiesi salaisuudestani myös ja pystyin tästä eteenpäin jakamaan mietteitäni asiasta. Ilolla seuraisin, miten Aadan voimat kehittyisivät tästä eteenpäin.





Sisälle päästyäni Aada meni iloisena tyttöjen huoneeseen ja huomasin Justinin taas kuntoilevan.

”Arvaa mitä kultaseni?” kysyi Justin kuntoilun tohinassa.
” No mitä rakas?” kysyin.
”Sain tänään ylennyksen erikoisagentiksi. Sain myös ison palkankorotuksen, joten voisimme vähän remontoida keittiötä isommaksi. Remonttimiehet lupasivat tehdä homman yön aikana, kun nukumme niin meidän ei tarvitse lähteä mihinkään. Ja jumpan jälkeen käyn hakemassa meille joulukuusen, kun huomenna on jo jouluaattokin” jatkoi Justin.
”Voi kiitos paljon kultaseni! Olen jo vähän odottanut, koska keittiölaajennus olisi mahdollista” sanoin iloisena.




”Mä tuun sun seuraks vähän jumppaamaan” sanoin Justinille ja aloin tekemään kevyempää sarjaa, mitä Justin teki.


Jumpatessani Justinin kanssa Annika oli pyytänyt Aadaa kanssaan ulos leikkimään lumisotaa. 


Aada mitä ilmeisemmin yritti ärsyttää Annikaa tätä heittämään tarkemmin ja yrittää osua häneen.


Jumppamusiikin taustalta erotin välillä kitaran ääniä. Joonatan oli aikoinaan saanut meiltä lahjaksi sähkökitaran, jota hän viime aikoina oli innostunut soittamaan iltaisin. Ties vaikka hän taidoillaan yrittäisi hurmata jonkun tytön.



Anna näytti leikkivän vieressämme jollain nukella. Kuulin mitä hän jutteli nukelle ja hymyilin.

”Mä toivoisin joululahjaksi ihan omaa hevosta, jota saisin hoitaa. Olisin niin onnellinen ja ratsastaminen on varmaan ihanaa. Monet meidänkin luokan tytöistä käy ratsastamassa” kuulin Annan juttelevan nukelle toiveistaan.

En yhtään ihmetellyt tuota toivetta, sillä kasvaessaan lapseksi Anna oli saanut luonteenpiirteekseen hevosten ystävän. Annikasta olin taas huomannut, että hän vältteli sisälläoloa silloin, kun telkkari oli päällä. Päättelinkin tytön käyttäytymisestä, että hän oli saanut luonteenpiirteekseen ruutukammoisuuden hitaasta kehityksestään johtuen.




Kello oli jo paljon, kun lopetimme kuntoilun. Menin katsomaan ulos ja näin kuinka Annika oli juuri tähtäämässä Aadaa lumipallolla. Hänen heittonsa lähti lujaa…


Mutta Aada väisti pallon juuri ja juuri. Totesin tytöille, että oli aika jo mennä nukkumaan. 


Tytöt haettuani pihalta menin vielä lihaksia rentouttavaan mutakylpyyn. Kurkun viipaleet silmilläni tuntuivat mukavan viileiltä. Olin niin rentoutunut, että meinasin melkein nukahtaa kylpyyn.


Havahduttuani mutakylvyssä pienestä unesta suihkutin itseni ja menin kohti makuuhuonetta. Justin oli löytänyt ihanan kuusen, joka nyt oli sulamassa olohuoneessamme. Remonttimiehet olivat myös saapuneet ja hipsin tyttöjen huoneen kautta makuuhuoneeseen. Anna nukkui rauhallisena ylävuoteessaan. 


Myös Aada näytti nukkuvan rauhallisesti ja syvästi, kun kuljin heidän huoneensa poikki.


Annika näytti suloiselta alapedissään nukkuen. Menin sänkyyni ja nukahdin pian vasaran koputusten ääniin.


Aamulla heräsin ensimmäisenä ja menin innoissani keittiöön. Uusi keittiömme oli aivan ihanan näköinen ja tilava. Innoissani aloin valmistamaan tarjoilua joulupöytään ja tein hienon kattauksen seisovaan pöytään. Laittaessani pöytää valmiiksi Justin heräsi ja näin kuinka hän kävi heti kuusen kimppuun ja alkoi koristella sitä kauniiksi.


Aada oli ensimmäinen lapsista, joka nousi sängystä. Olin ohjeistanut pukeutumaan heitä punaiseen ja kerroin, että tänään pitäisimme lahjanantojuhlat, jonne tulisi myös vieraita.


Pian sängystä nousi innokkaana myös Anna. Hän näytti niin jouluiselta punaisessa tonttutakissaan.


Saatuani tarjoilupöydän valmiiksi menin myös ihastelemaan kuusta lähempää. Kuusen tuoksu tuntui ihanalta nenässäni.


Kello kävi nopeasti ja oli vieraiden aika saapua. Olin yrittänyt kutsua läheisimpiä ystäviämme niin, että jokaiselle juhlissa olisi edes yksi tuttu.


Justin päätyi kolmen vieraamme keskelle, jotka haastattelivat häntä poliisin eri työtehtävistä ja kaupunkimme rikosasteesta. Joonatan oli löytänyt seuraa tummasta tytöstä, jonka kuulin esittäytyvän Marjukaksi. Kävin kiireellä ottamassa viimeiset ruuat pois lämpimästä uunista.


Olimme aamulla kantaneet sohvan pois olohuoneesta, jotta vieraiden lahjat mahtuisivat keskelle huonetta. Tällöin jokainen pystyisi seuraamaan lahjojen avaamista, kun sen aika koittaisi.



Olin hivuttautunut lähelle Joonatanin ja Marjukan keskustelua.

”Muistatko vielä ne tanssiaiset? Mä vähän ihastuin suhun siellä” kuulin Joonatanin juttelevan Marjukalle.
”Muistanhan mä. Niin mäkin ihastuin suhun siellä, mutta sori, että mulla on ollut vähän kiireitä ton koulun ja harrastusten kanssa, ettei olla ehditty kauheesti näkemään. Soittelu on kyllä ollut tosi kivaa” kuulin Marjukan sanovan Joonatanille ja samalla minulle selvisi syy puhelinlaskun suuruuteen.




Menin kohti työkaveriani ajatuksenani jutella hänen kanssaan. Juhlissa oli kova puheensorina joka puolella ja huomasin sekä Aadan että Annan löytäneen itselleen juttuseuraa.


Joonatan näytti niin onnelliselta Marjukan kanssa. Poika oli mielestäni silminnähden ihastunut tyttöön. He jopa innostuivat tanssimaan hitaita ja näin kuinka onnellinen Joonatan oli.


Keräännyimme pikkuhiljaa lahjakasan ympärille piiriin ja istuimme alas seuraamaan lahjojen avaamista. Sitä mukaa, kun vieraat saivat lahjan, he lähtivät koteihinsa. Lahjojen avaus venyi myöhäiseen iltaan.


Katsoin innoissani, kuinka Aada avasi oman lahjansa. Hän sai lahjaksi maalaustelineen, joka oli hyvä lahja hänelle. Olihan meillä toki jo yksi maalausteline, mutta nyt ei telineellä kävisi niin kova ruuhka, kun telineitä olisi kaksi.


Sitten tuli vuoron perään Annan, Annikan, Joonatanin ja Justinin vuoro avata lahjat. Jokainen heistä näytti kovin iloiselta lahjan avattuaan. Jännitin jo kovasti, mitä omastani paljastuisi.


Lopulta tuli minun vuoroni avata lahja. Katsottuani paketin sisään en ollut yhtään tyytyväinen lahjaani. Olin nähnyt hirveän vaivan juhlia järjestäessäni ja sitten lahjasta paljastuu vessapaperirulla. Itku ei ollut kaukana tässä tilanteessa.



Vieraiden lähdettyä halusin suudella Justinia mistelinoksan alla.

”Kiitos kulta ihanista juhlista ja uudesta keittiöstä. Se on ihana” sanoin suudelmien välistä.
”Hyvää Joulua rakkaani” sanoi Justin minulle.

Olin onnellinen.




Kaksosten mennessä jo nukkumaan väsyneinä juhlista Aada ja Joonatan pyysivät lupaa vielä mennä ulos leikkimään tähtisadetikkujen kanssa. Pieni lumisade ei Aadan touhuja näyttänyt haittaavan yhtään.


Joonatan oli ottanut turvallisen välin Aadaan ennen kuin sytytti omat tähtisadetikkunsa. Hetken ilakoituaan tähtisadetikkujen kanssa ulkona nuorisokin malttoi tulla sisään ja hihkaisivat hyvät yöt mennessään nukkumaan.


Lasten jo nukkuessa hiippailimme Justinin kanssa kuin pienet tontut pihalle ja menimme igluun. Juhlimme iglussa joulua jakamalla laatuaikaa toisillemme. Talven rauha on sitten ihanaa aikaa! <3














Näin päättyi Vanamoiden jouluisa osa..Risuja ja ruusuja otetaan taas vastaan, mutta toivoisin, että voisitte vastata samalla muutamaan kysymykseen.
*Haluatteko, että järjestän perijä-äänestyksen Aadan ja Annan välillä vai jatkanko omalla suosikillani (joka voi vielä vaihtua) ?
* Mitä haluaisitte lisää tarinaan: jännitystä, draamaa, romantiikkaa vai jotain muuta? :D



37 kommenttia:

  1. *Haluatteko, että järjestän perijä-äänestyksen Aadan ja Annan välillä vai jatkanko omalla suosikillani (joka voi vielä vaihtua) ?
    - Jatka omalla suosikillasi. Mielestäni se on "parempi", jotta jaksat varmasti pelata perijällä :)
    * Mitä haluaisitte lisää tarinaan: jännitystä, draamaa, romantiikkaa vai jotain muuta? :D
    - Draamaa >:) Ja jännitystä. Toimintaa? :D Hah, just. Mutta jotain draamaa, esimerkiksi Joonatanin ja Marjukan välillä, tai jotain. :)

    Hyvä osa oli, talvi on vain niin ihana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista! :D Näyttääpi siltä, että annatte mulle vapaat kädet valita perijä, toisaalta hyvin perusteltu, että jaksaa sitten pelata sillä ja keksiä sille kaikkea kivaa.. Ja hyvä välillä nähdä mitä lukijat haluavat lisää tarinaan niin tietää tuota juonta vähän kehitellä johonkin suuntaan..Voin paljastaa, että tuo Joonatanin ja Marjukan juttu on ollut aika haastava..Ne ihastuivat toisiinsa tanssiaisissa ja sen jälkeen oon yrittäny saada niitä seurustelemaan toistensa kanssa..No aina, kun Joonatan on pyytänyt Marjukkaa käymään kylään se kyllä tulee, mutta valittaa ennen kuin tervehtivät, että olipas tylsää ja täytyy lähtee..Ja kerran Joonatan pyysi sitä jääklubille johon se lupas tulla, mutta ei koskaan ilmaantunut paikalle ja vähän ajan päästä Joonatanin puhelin soi ja kysyttiin haluaako Joonatan jutella Marjukan kanssa..Että silleen..Ties vaikka Joonatan löytää itselleen jonkun muun, joka suostuu ilmaantumaan ja jäämään paikallekin :D Ai niin..Ootko muuten jotain tarinaa alkamassa kirjoittaa? Tai onko sulla enää simsblogia? Mun piti eilen käydä kommentoimassa siellä lasilinnussa, mutta se blogi onkin poistettu..

      Poista
    2. Kiitos vastakommentista :) Suunnitteilla on aloittaa tarina jo piakkoin - päähenkilö on luotu, mutta vielä mietin, mihin kaupunkiin henkilön asutan :) Kyseessä on sitten TARINA, joten käytän rahakoodia yms yms. :)

      Poista
  2. Ihana osa jälleen kerran! Mielestäni voisit itse valita perijän. Tarinaan haluaisin ehkä jännitystä tai romantiikkaa... Tai vaikka molempia :D Mua alko kyllä vähän naurattaa, kun Alinan lahjapaketista paljastui vessapaperirulla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista! :) Tuo on ihan hyvä, jos lukijat antavat vapaat kädet valita perijän, sillä sit todennäköisesti jaksaa pelata perijällä eikä tarinaan tule pitkää taukoa, kun odottaa äänestyksen umpeutumista..Ja välillä on hyvä nähdä mitä ihmiset haluavat tarinaan lisää, jotta tota juonta pystyy kehitellä ja keksiä joitain juttuja tarinaan on sitten vähän helpompaa, kun tietää, mitä lukijat haluavat..Mäkin aloin naureskelee ja ihmettelee tolle Alinan nyrpistykselle, et mikä sil tuli, kunnes peli ilmoitti,että Alina sai huonon lahjan:vessapaperirullan :D

      Poista
  3. Ihana osa jälleen kerran. =)

    * Voithan sä järjestää ainakin ite olen toistaiseksi Aadan kannalla.
    * Kaikkea! Ois kiva jos tulis enemmän jännitystä ja Draamaa.

    Kiinostaisi mistä oöet ladannut tuon naisten jouluasun? Varmaankin Storesta mut onko se ilmanen vai maksaako?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kivasta kommentista! :D Täytyy nyt katsoa tuon kyselyn perusteella vähän katson mitä lukijat on mieltä, mutta todennäkösest en vielä perijä-äänestystä järkkää, sillä se hidastais mun pelitahtia ja tiedän, että kohta Alina ja Justin ikääntyvät, ni voi olla että tuota äänestystä ei edes kannata järjestää..Tällä hetkellä ovat tasoissa oma valinta ja kaksi on Aadan kannalla(omaa suosikkiani kun en paljasta kumpi se on) :D

      Jouluasun oon Storesta ladannut, eikä ollut ilmainen(teineille ja aikuisille oli omansa)..Nuo perheen miesten villatakit ovat ihan pelin mukana tulleita, värjäsin ne vain uudestaan..ja Annan ja Annikan tonttutakit on tullu vuodenaikojen mukana, värjäsin ne vain myös kuten tyttöjen housutkin.. :D

      Poista
  4. Oi, olipa taas ihana osa! :--)
    Joonatan ja Marjukka on suloinen pari, toivottavasti viihtyvät toistensa seurassa vielä pidempäänkin! :--)
    Ja kiva että Aada otti äitinsä salaisuuden noin hyvin vastaan, toivottavasti tästä ei vaan nyt koidu ongelmia nuorelle naisenalulle. :s Ja toivottavasti kukaan ei sattunut olemaan paikalla kuulemassa ulkona käytyä keskustelua! D:

    Vanamoiden joulunvietosta oli tosi kiva lukea ja kaikilla perheenjäsenillä oli söpöt jouluasut! :--) Harmi, että Alina ei ollut tyytyväinen lahjaansa, mutta onneksi kaikki muut vaikuttivat onnellisilta omistaan! :--)
    Ja perijästä, suosittelen ehkä jatkamaan omalla suosikillas jos vaan suinkin pystyt määrittämään sen noista kahdesta, jotka kumpikin vaikuttaa tosi ihanilta persoonilta ja on hirmu kauniitakin! Ainakin mulle on aika lailla sama kumpi näistä tytöistä tulee jatkamaan Vanamoiden sukua, kun kumpikin niistä omaa noin kauniit piirteet ja vaikuttavat muutenkin kaikinpuolin kelvollisilta perijöiltä! :--)
    Ja vielä toiseen kysymykseen... Mun mielestä esimerkiksi tääkin osa oli tosi hyvä, vaikka tässä ei välttämättä niin suuria juonenkäänteitä nähtykään. Rauhallinen perhe-elämäkin oli tosi kivaa, mutta ehkä jännitystäkin (kenties KillSupersin suhteen? ;]) olis taas jossain vaiheessa kiva saada vähän lisää. Ja no, ehkä kaikkea mainitsemaasi annoksittain aina välillä ja vuorotellen! :--)
    Sen pidemmittä puheitta, oli ihan mahdottoman hyvä osa taas, jään taas innolla odotteleen jatkoa! :--)

    -banssu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanan pitkästä kommentista! :D Tykkään jotenkin kommenteista, joissa kommentoidaan itse tarinan tapahtumia, sillä siitä tietää mistä oikein on tykätty :)
      Joonatanin ja Marjukan orastava suhde on ollut vähän monimutkainen, mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan ;) Ja säkin annat mulle vapaat kädet perijän suhteen :)
      Väillä on hauska nähdä, mitä lukijat toivovat tarinaan lisää..Nyt mulla on ollut enemmän arkipainotteisia nuo osat, joten hauska katsoa, mihin suuntaan alkaa taas tarinaa viemään ja mitä keksin 2.polven varalle :D Todennäköisesti kaikkea vähän vuorotellen.. :D

      Poista
  5. Hei, pidän legacystäsi, mutta voisitko mitenkään muuttaa tekstin fonttia? Tulee ihan päänsärky kun yrittää lukea. Joku Times tai Verdana olisi mukavan simppeli : )

    Ihana banneri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista! :) Kiva että tykkäät legacysta ja pahoittelen että fontista koituu päänsärkyä..Jos tekisin kompromissin ja koittaisin löytää jonkun vähemmän koukeroisemman fontin, sillä töissä käytän aina joko timesia, ariallia tai verdanaa, niin vapaa-ajan jutuissa ei tahdo olla niin virallinen ja siksi tykkään käyttää vähän erilaisempia fontteja..Kiva, kun tykkäät bannerista! :D

      Poista
  6. Kiva osa! Toivottavasti Aadalle (eikä Annalle tai kenellekkään muulle) koituisi harmia noista noutageeneistä... Repesin kyllä tuolle, kun Alina sai vessapaperirullan joululahjaks!! :D

    Miusta saat ite päättää kuka on perijä. Ite tykkään tosin enemmän Aadasta kun Annasta. :) Ja jännitystä olis kiva saada lisää.

    Sain Vuodenajat lisärin ja on hyvä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kivasta kommentista! :D Katsotaan, mitä noitageeneistä seuraa tarinan edetessä.. ;) Toi vessapaperirulla lahjaksi oli kieltämättä aika floppi(en muista ollenkaan mitä annika tai joonatan lahjoistaan saivat, mutta Justin sai mistelinoksan, Anna polkupyörän, että lahjojen laatu vaihteli laidasta laitaan), mutta minkäs teet, olisin kyl toivonu parempaa lahjaa Alinalle..Kiva, kun annat minulle vapaat kädet(se taitaa jo johtaa tällä hetkellä) :D Ja katsotaan, mitä kehitän Vanamoiden varalle..Kaiken näkösiä vaihtoehtoja on mielessä, mutta en tiedä miten tiettyjä juttuja pystyisi toteuttamaan (vaikka esim. kidnappaus: mihin sijoittaa tontin, miten hahmojen ohjailu ynnä muut jutut)..Jos jollain on kokemusta esim. kidnappauksen järjestämisestä niin saa kertoa, miten sen voi tehdä :D Vuodenajat on munkin mielestä tosi hyvä, ehkä jopa jo suosikiksi noussut :)

      Poista
  7. Hyvä osa! Hitto oon huono kommentoimaan, en osaa sanoo mitää. :---DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista! :D Ei sitä aina niin syvällistä tarvitse kirjoittaa :D Kyselyyn toki olisit voinut vastata, niin tietäisin, onko jatkajalla mielestäsi väliä :D Tai mitä kaipaisit tarinaan lisää :D

      Poista
  8. Olipas ihanan onnellinen ja turvallinen osa! (: Patsi tietenkin tuo vessapaperirulla vähän pilasi onnellisuuden....:DDDD

    Tykkään ihan ÄLYTTÖMÄSTI simiesi ulkoäöstä! Ja ihanaa että Joonatan on löytänyt jonkun! (: Ai että kun tykkään vuodenaikojen maisemista! <3

    Tahtoisin äänestyksen (: Mutta tokihan saat itsekin päättää :D
    Draamaa ja romantiikkaa! ;D

    Ihana osa, jatkoa odotellen! (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista! :D Aloin jo miettiä, että miten niin turvallinen osa, mutta olihan tuo..Ei ollut nyt mitään jännitysjuttua lisätty osaan..Vanamot ovat nyt saaneet viettää onnellista ja turvallistakin arkea..Peli tosin keksi taas itse juonenkäänteen peliin(ovat aina niin ihania, kun tulevat jostain puskista, mutta auttoi minua kehittelemään osan muuta juonta):) Mäkin tykkään mun simien ulkonäöstä, noista lapsista tuli yllättävän persoonallisen näköisiä ja nättejäkin :) Joonatanilla on juu orastava suhde menossa, joka pahasti vaikuttaa yksipuoliselta(kasvettuaan todennäköisesti alkaa etsimään kasvettuaan tyttöystävää, joka viitsii olla käymässä kylässä useamman toiminnon ajan, marjukalle kun ehtii tekee yhden toiminnon ja sit se jo lähtee ja valittaa et oli tylsää) :) Nuo vuodenajat tuo kyllä peliin kaikkea kivaa..Saitko muuten joululahjaksi kyseistä lisäriä? Näil näkymin taidan itse päättää kumman kanssa jatkan..Draamaa ja romantiikkaa on varmasti tulossa lisää :D

      Poista
  9. Mielestäni voit jatkaa oman suosikkisi kanssa. Ja toivoisin jotain säpinää Alinan ja jonkun ulkopuolisen kanssa. Mutta on se kyllä hyvä, että Joonatan on löytänyt jonkun mielitietyn ja toivottavasti myös Aada löytää jonkun. Pidän kaksosista ja tärinasta huomaa kummasta heistä pidät enemmän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kivasta kommentista! :D Kiitokset, jos saan jatkaa oman suosikkini kanssa :) En oo noiden kahden välillä varsinaista päätöstä tehnyt, mutta jotenkin tykkään pelailla simien kanssa teineistä ylöspäin(vauvat, taaperot ja lapset on vähän tylsiä, ku niillä on niin vähän toimintoja)..Joonatanilla on mielitietty, mutta uskon sen vaihtuvan vielä matkan varrella, Marjukka on ottaa hatkat aina melkein samantien(oon yrittäny saada niit jo pitkään seukkaamaan, mut ei pääse niin pitkäl tekee toimintoi ku Marjukka jo valittaa tylsyydestä, vaihtoehdot menee harmaiks ja sit se häippäsee) :D Vai tykkäät kaksosista..Mä vissiin tykkään tosta Annikasta tällä hetkellä enemmän tai sit oon tehny siitä enemmän sellasen rasavillin ja touhukkaan(johtuen sen ruutukammo-luonteenpiirteestä), Anna on kiltti näin yleensä..Mutta enköhän yritä niistä tasapuolisesti kertoa jatkossa :) En malta odottaa miltä mahtavat näyttää teineinä..Alinalla tuskin tulee olemaan enää säpinää ulkopuolisen kanssa, sillä hän astuu vanhuuteen todella pian..Mutta pistän tuon juonenkäänteen korvan taakse tulevia sukupolvia varten :)

      Poista
  10. Oikein mukava osa. Kiva että Aada otti salaisuuden hyvin vastaan. Hauska tuo että remppamiehet tekee yöllä töitä. Voisin vain kuvitella oikeasti tuollaisen tilanteen ja vois olla aika uneton yö monella. Ihana joulu perheellä. Ilme kertoi kyllä kertoi ettei Alina oikein tykännyt lahjastaan, mutta taisi se uusi keittiö ilahduttaa naisen mieltä.
    Ja suloinen Joonatan löysi tytön.
    Anteeksi kun kesti lukeminen, olen omaa osaa tehnyt ja se onkin viittä vaille julkaisua vaille valmis.

    Ja sitten noihin kysymyksiin... Mulle on ihan sama haluatko tehdä perijä-äänestyksen. Mutta jos sulla on jo itsellä mieluinen ehdokas niin ehkä on parempi että et äänestystä pidä. Saatpahan pelata sillä joka eniten miellyttää.
    Ja draama kiinnostaa aina. Suhdesopat on jännittäviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista! :) Heh, en vois kyllä itsekään kuvitella jonkun tekevän remppaa talossa yöllä, olishan se kätevää, mut unet kyl menis..Mulla riittää jo unien häirintään traktorin auraus ennen kello kuutta tulla talon viereen häiriimään :) Ymmärrän kyllä, jos tarinan kommentointi myöhästyy kun tekee itse tarinaa, sillä mullekin käy samoin kun keskityn kuvaamaan uutta osaa tai kirjoittaa ni siinä vaiheessa usein jää kommentointi myöhäisemmäksi kun haluaa saada aikaiseksi omaa tarinaa eteenpäin :D Suhdesopat on kyllä jännittäviä..Katsotaan, mitä tulen tarinaan keksimään :) Nyt on ollut sen verran luovalla päällä, että jotain kiemuroita on tullut keksittyä ja peli aina keksii jotain puolestani :) Seuraavassa osassa taas näette, mitä peli keksi puolestani :)

      Poista
  11. Jooh. Tosta mä vaan mitä olit laittanut aiemmin mun boksiin. Vai pitäiskö sanoa mieluummin Flynnien boksiin, en tiedä. :D Anyways, päätin nyt sit pistää pyytämiäs vinkkejä mieluummin tänne kommentteihin, kun mulla on tapana aina selittää niin pitkästi ja eksyä harhapoluille (jo ennen kuin oon ees alottanut, niin kuin nytkin...), että siitä tulis koko sun pikkuinen chatboksis täyteen mun viestejäni jos mä siihen alottaisin.
    Ehkä mä voisin nyt sitten mennä siihen ite asiaankin tässä pikkuhiljaa, etten mä täytä tätä kommenttilaariakaan sellasella kilometriviestillä...

    Tällanen sieppaus tai muu hetkellinen siirto toiseen taloon ei pitäis olla kauheen vaikee, jos sen tekee oikein ja miettii kunnolla mikä on itelle paras vaihtoehto (toisin kun mä, joka selvitin yhen tavan ja se oli sit siinä!). Alotustapoja on kaks; niinkun mä tein ite silloin, eli eri tallennuksessa, tai sit toinen vaihtoehto on tietysti samassa tallennuksessa. Mäpä nyt kuitenkin selostan (ainakin ensin...) sen tavan, jolla mä oon ite sen tehnyt. (Toisinsanoen loppuun tulee mitä luultavimmin vielä sellanen sekava hösläys siitä toisesta tavasta, ja luultavasti siitä ymmärtää vielä vähemmän kuin tästä ensimmäisestä...)

    Apua. Aika nopeesti tässä tätä kirjoittaessani tajusin, että olisi ollut olemassa paljon parempi tapa kuin tää millä mä sen tein (eli tallensin Daisyn laariin ja uudessa tallennuksessa laitoin sen asumaan niiden sieppaajien [ja poliisin] kanssa ja blahblah. Eihän siinä oo sinänsä hirveesti eroa mut on tää toinen silti mun mielestä parempi. :D). Säästänpä sulta paljon aikaa ja vaivaa ja kerron suoraan sen uuden, paremman tavan. Oon vaan tehnyt ite ton niin kauan sitten, etten tajunnut ollenkaan harkita mitään erilaisia vaihtoehtoja... :D

    Niin, ja selitän tän nyt käyttämällä esimerkkinä oman sieppaustilanteen hahmojen nimiä, jotta pysyisit paremmin perillä mun sekavista jorinoista...

    Okei. Alotetaan sillä, että tää sun nykyinen tallennus pitää tallentaa nimellä. Tän jälkeenhän sulla on kaks periaatteessa samaa tallennusta mutta vaan eri nimellä, valitset niistä toisen jossa nyt sitten lavastat tän jutun. (Periaatteessa ihan sama kumman otat, kun ne on kuitenkin toistaseks samassa tilanteessa.)

    Sinne kaupunkiin pitää nyt luoda ne Elainet ja Jimit sun muut, jotka kuuluu tähän lavastukseen mut ei oo omasta pelitaloudesta. Sitten haetaan sieltä itse Flynnien taloudesta Daisy ja liitetään se Elainen ja Jimin talouteen.

    (Voi että kun sua varmaan helpottais, jos ois ohjaavia kuvia tän mun sekavan selostuksen tueks. Mutta kun ei. :s)

    Seuraavaks valitaan aktiiviseks taloudeks se talous, jossa nyt asuu Elaine, Jim ja Daisy (unohtamatta myöskään herra poliisia!). Sitten vaan sisustetaan niille asianmukainen talo (jonka ei siis välttämättä tarvi olla kokonainen talo, jos koko lavastetun kohdan aikana ei tuu näkymään kun vaikka yks huone, koska lukijathan ei nää kuvien ulkopuolelle.) Ja sittenpähän ei tarvitse muuta kuin alkaa kuvailemaan! :)

    Pitää tosin muistaa, että esimerkiks sieppaukselle pitää olla joku looginen syy. Mun mielestä Elainen ja Jimin syy siepata Daisy oli näin jälkikäteen ajatellen todella typerä, mutta enpähän tajunnut tuota vielä silloin... Ja sit on myös tärkeetä keksiä, miten siepattu pääsee sieltä lopulta pois - vai pääseekö?
    Tietty sulla kun on nuo KillSupersit ja muut kuvioissa mukana niin esimerkiks sieppauksellehan on vähän helpompi keksiä syy, mutta tuo paluu pitää kyllä miettiä tarkasti, ettei siitä tule liian epäuskottavaa - tuskin kukaan on ensin kiltisti sieppaajien armoilla viikkoja tai jopa kuukausia, ja sitten yhtäkkiä vaan hiippailee ulos eikä kukaan huomaa. ;)

    ...Kerron vielä toisen tavan tehdä tää seuraavassa viestissä, koska ilmeisesti mun viesti käy liian pitkäks tai jotain... :D

    -banssu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset pikaisesta vastauksesta! :D Oon nyt miettiny kaikenmaailman juonikäänteitä tarinaan ja juuri tuo kidnappaus mietitytti kovasti, miten sen saisi toteutettua kun en ole tottunut vaihtamaan aktiivista taloutta pelatessani..En mä mitään kuvallisia ohjeita tarvitse, sillä tota tekstiä lukiessa mulla alkoi tulla mieleen kuvina nuo mitä kerroit (heh, vissiin simssiä tullut pelattua jo vähän liikaa :D)..Täytyy alkaa miettimään mille sukupolvelle tuo käänne olis sopiva, sillä yhdelle sukupolvelle ei viitsi kaikkia kiemuroita tehdä :D

      Poista
  12. Huh, kylläpä siitä tulikin pitempi kun oisin voinu arvatakaan! Ja jatkuukin vielä vähän, koita kestää! ;D

    Eli toinen vaihtoehto on siis, että luo siihen aitoon ja oikeaan pelitallennukseen suoraan ne Elainet ja Jimit ja sitten muuttaa omasta tarinaperheestä (tilapäisesti!) sen Daisynkin vielä sinne niiden mukaan asumaan.
    (Huomioi, että tässä vaiheessa, kun vaihdat aktiivisen talouden tähän lavastustalouteen, kannattaa laittaa ikääntymiset ja tarinan etenemiset sun muut pois päältä, ettei ne oman perheen simit puuhaile siellä kotona sillä välin ihan omiaan!) Sitten vaan lavastaa ja kuvaa sen mitä tarvii ja muuttaa sit sen Daisyn takasin oman perheen huomaan ja voi jatkaa pelaamista normaalisti. Tietty sen Elainen ja Jimin perheen voi poistaa kaupungista jos tykkää, tai sit jos jotain niihin liittyvää on tulossa vähän ajan päästä vielä lisää niin voihan ne sinne kaupunkiin jättää asumaankin.

    Kylläpä mulla kestikin kirjoittaa tää! :D En oo edes varma toivoitko mitenkään näin yksityiskohtaisia ohjeita vai kaipailitko vaan vähän vinkkiä, mutta saitpahan nyt multa ainakin kaikki neuvot mitä vaan keksin antaa... :D Toivottavasti ymmärsitkin jotain, mun tapa selittää asioita tuppaa aina menemään niin hirveän sekavaksi..! Ja toivottavasti musta nyt oli jotain apuakin sulle! :D

    Ei kai mulla sitten tässä muuta kun vaan onnea lavastukseen... :p Lisäilen sitten vielä tänne tai tohon chatboksiin jos tuntuu et muistan jotain tarvittavaa vielä mitä unohin mainita! Ja voit myös vapaasti kysyä jos ite vielä kaipailet jotain lisäinfoo jostain... (Jos vielä uskallat näin pitkän selostuksen jälkeen :D)

    -banssu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli suorastaan hyvä, että tää on hyvin yksityiskohtaisesti kerrottu..Voi sitten jotkut muut lukijat ottaa ideoita, eikä tarvitse sitten itse selittää, kun voi kertoa, mistä voi käydä katsomassa :D Onnea lavastukseen juu tarviin ja näiden ohjeiden myötä alkoi tuntumaan, että ehkä joskus pystyn tämänlaisen käänteen toteuttamaan(aluksi en uskonut, siksi halusin joltain kysyä neuvoa joka on tämän jo toteuttanut ja sä tulit heti mun mieleen, kun muistin lukeneeni flynneiltä tämän kaltaisen osan. Oli muuten sitä aikaa, kun en kommaillut vielä toisten tarinoita, olen siis ollut tarinanlukijasi jo pitkään) :) Ja uskallan kysyä lisää, jos vielä jotain mieleen tulee.. :D

      Poista
  13. Ihana osa. Noi viimeiset kuvat oli ihania :D Toivottavasti jatkoa tulee pian. Jaja sopisko linkinvaihto??

    >>legacyfox.blogspot.fi<<

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista! :D Oletko kenties uusi lukija? Lukijoita on aina kiva saada.. :) Kävin kurkkaamassa jo tuota sun lc-blogia ja kivalta näytti :) Linkinvaihto käy hyvin (lisään sun blogin osotteen mun linkkilistaan, kun julkaisen seuraavan osan, silloin teen muutenkin aina sivun muutos juttuja ni käy kätevästi samalla) :D

      Poista
  14. Uusi lukijaa:)Mahtava osanen jään innolla odottamaan jatkoa!:) Ja jännitystä ja draamaa olisi kiva saada lisää:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JEE! Ihanaa saada uusi lukija :) Ja kiitokset kommentista :D Olen tässä viimeaikoina miettinyt muutamalle Vanamon sukupolvelle sellaisia isompia juonenkäänteitä, mutta en niin tarkkaan etteikö peli saisi niitä myös itse kehittää..Huomasin, että olet aloittamassa legacyn kirjoittamisen :) Tuu ilmoittelemaan, kun olet ensimmäisen osan saanut ulos...

      Poista
  15. Nyt olen sivut saanut lukijoita vaille valmiiksi!:) ja voisitko linkata minutkin tuonne jos vain viitit? Ja jos haluat niin käyhän lukemassa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ilmoituksesta! :) Linkkaan sun sivut varmaan tossa lauantaina, kun julkaisen uuden osan tänne :D Ja käyn lukemassa piakkoin eli viimeistään huomenna :D

      Poista
  16. Awww... Oli kyllä aivan ihana luku <3 Itse en oo vuodenajoissa vieläkään talveen päässyt, joten sitä kyllä odottelen innolla c: Kirjotat aivan ihanasti ja kuvat on täydellisiä <3

    Munkin LC:n saa käydä kurkkaamassa c: : http://lc-aquilera.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset aivan ihanasta kommentista! :) Ja ihanaa saada uusia lukijoita( et muistaakseni tuolla nimellä ole aikaisemmin kommentoinut) :D Talvi oli vuodenajoissa ihana, mutta joka päivä se melkeen tuppasi satamaan vaan lisää lunta ja pimeä tuli aikaisemmin..Taidan jossain vaiheessa vähän pidentää vuodenaikojen pituutta, nyt kun olen jo päässyt kevääseen asti :) Kiva kun tykkäät kuvista ja tekstistä :) Käyn kurkkaamassa ja linkkailen sun lc:n myös tännekin :D

      Poista
    2. Oon tainnut mun mielestä tänne kerran anonyyminä kommentoida, mut sekin oli joskus kaaaauan sitten c: Ja en muuten ollu vähään aikaan lukenu sun LC:tä ja sit ku eksyin tänne, nii olin sillee: "Mähän oon lukenu tätä joskus!!" :D

      Poista
    3. Mullekin on itseasias muutaman lc-tarinan kohdalla silleen, että oon alottanu lukee sitä joskus kun siin on ollu vast muutama osa ja sit taas joskus eksyny uusiks ja huomannu, että oon lukenu tätä aikasemmin..Mun kohdal tuollai käy, jos jossain tarinas on pitempi tauko ni sit se saattaa unohtua...

      Poista
  17. Ois kiva jos Anna sais sen haluamansa hevosen? Mut kuitenkin saat itse päättää perijän, mutta kuitenkin toivoisin, että se olisi Aada :D Kaipaisin lisää draamaa, että vaikka perijällä todetaan omituinen sairaus, tai sitten kun perijä menee naimisiin, hän jättääkin tulevan puolison alttarille. Mutta paras juoni olisi, että kun perijä on naimisissa,ja hänellä on perhe, niin "yhden yön jutun" jälkeen hän huomaakin olevansa raskaana :DD Mutta nämä ovat vain minun ideoitani. Sinä päätät, mitä tarinassa tapahtuu! Onnea jatko-osalle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista! :D Hevosta oon itseasiassa suunnitellut tarinaan tulevaksi jossain vaiheessa kuten myös koiraa..Mutta eihän sitä tiedä, vaikka Anna saisikin hevosen tulevaisuudessa.. Oon suunnitellu lukijan pyynnöstä aloittavani jossain vaiheessa julkaisemaan extroja, jotka kertoo ei-perijöiden elämästä..Toivottavasti tuo idea kiinnostaa monia, sillä itse innostuin kovasti ja tiedänkin jo miten pystyn jatkaa pelaamista noilla muillakin..Sairauksia,petoksia, kidnappauksia ja jopa murhia saattaa joskus tulevaisuudessa olla luvassa, mikäli mun lavastustaidot riittää..Eikä tietenkään unohtamatta romantiikkaa ja arjen ongelmia :D Juuri sain julkaistua uuden osan :D

      Poista