keskiviikko 7. elokuuta 2013

26. Anteeksi


Uusi osa on taas täällä! Kiitokset kaikille taas kommenteista :) Sain niistä energiaa kirjoittaa tämän osan nopeammin loppuun.. Osassa paljastuu taas kaikennäköistä tarinan hahmoista, joten päästän teidät pidemmittä löpinöittä lukemaan.. Lukuiloa! :D


Olin ikään kuin paniikissa. En halunnut synnyttää tätä lasta yksin, sillä enhän edes ollut yksin syyllinen siihen, että tulin ylipäätään raskaaksi.


Supistukset kovenivat toinen toistaan pidemmiksi ja kivuliaammiksi. Alitajunnassani alkoi selkiytyä tunne, että joutuisin pärjäämään nyt yksin, enkä saisi Kanervoa mukaani, sillä minulla ei ollut tietoakaan siitä, missä mies oli. Riitamme ja salailuni alkoi harmittaa vain entistä enemmän.


”Auuuh! Perkule, missä ne miehet on silloin, kun niitä oikeasti tarvittaisiin!” huusin tuskasta ja päätin suunnata kohti sairaalaa. Vauva oli päättänyt syntyä tänä yönä, enkä voinut vaikuttaa siihen sen enempää.


Puin päälleni arkisemmat vaatteet ja yritin soittaa Kanervon kännykkään ennen kuin lähdin kotoa sairaalalle, mutta hän ei vastannut puhelimeensa. Lapsiveteni ei ollut vielä mennyt, joten yritin kiirehtiä, vaikka kävely tuntuikin hyvin tukalalta.


Kapusin luutani kyytiin ja suuntasin kohti sairaalaa. Täytyy kuitenkin myöntää, ettei luuta tunnu kaikkein miellyttävimmältä tavalta kulkea, kun on synnyttämäisillään, mutta vaihtoehtoja ei ollut, kun Kanervo oli vienyt automme ja takseja halusin käyttää mahdollisimman vähän.


Luutani hidasti sairaalan lähettyville. Ihmettelin, oliko edessäni oleva rakennus todellakin sairaala, sillä se oli niin erikoisen näköinen ja muotoinen, että se olisi hyvin voinut olla tutkimuslaitos.


Kävelin hitain ja vaappuvin askelin kohti sairaalan ovia. Minun piti välillä pysähtyä paikalleni, sillä polttava supistus kiristi vatsaani jälleen.


Kävelin sairaalan ovista sisään ja hoitajat tulivat heti luokseni ja ohjasivat oikealle osastolle. Mieleeni tuli sairaalan henkilökunnan touhutessa vierelläni Kanervon kanssa käyty juttutuokio, jossa pohdimme synnytystilannetta ja kuinka hän olisi tukenani. Oi, kuinka kaipasinkaan häntä jakamaan tämän kokemuksen kanssani. Tiesin kuitenkin, että joutuisin tämän synnytyksen kokemaan ilman mieheni tukea.


Samaan aikaan, kun olin synnyttämässä, Kanervo heräili puiston penkillä. Hänellä tuskin oli aavistustakaan siitä, mitä suurta oli juuri sillä hetkellä tapahtumassa.


Suuria asioita synnytyksessäni tosiaan tapahtuikin, sillä synnytinkin yhden sijasta kaksoset. Sekä kaksoset että minä voimme synnytyksen jälkeen niin hyvin, että lääkäri antoi meille luvan lähteä kotiin. En ollut koskaan varmaan ollut näin onnellinen, kun kannoin koria kädessäni odottamaan taksia.


Taksin sijasta paikalle tulikin limusiini. Matkasimme kaksosten kanssa onnellisina kohti kotia, mutta jännitin jo hurjasti, miten tulisin pärjäämään kahden vauvan kanssa.


Kotiin päästyä laskin korin alas ja olin valmis nostamaan ensimmäisen lapsista syliini ja kantamaan omaan sänkyynsä. Selviydyttyäni siitä järkytyksestä, että sainkin kaksoset, soitin sairaalalta lasten huonekaluliikkeeseen ja tilasin toisen lastensängyn ja he olivat luvanneet toimittaa sen heti perille asti.


Nostin ensimmäiseksi korista Kristiinan, joka oli kaksosista vanhempi. Olin vielä varovainen, kun käsittelin vauvoja, sillä minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta pienten vauvojen käsittelystä.


Ennen lähtöämme sairaalasta lääkäri oli arvioinut molempien lasten luonteet. Kristiinasta lääkäri epäili tulevan sikeäuninen ja nero. Tulisin pian näkemään, oliko lääkäri oikeassa vauvan luonteesta, sillä vauvat tulisivat nukkumaan samassa huoneessa, jolloin näkisin olisiko Kristiina todellakin sikeäuninen, kun toinen huutaa vieressä.


Laskin Kristiinan varovaisesti sänkyynsä. Olin ihan myyty, kun katsoin lastani suoraan silmiin. Tältä siis tuntui olla äiti.


Kävin nostamassa korista kaksosista nuoremman. Hänen nimensä on Krista. Krista naureskeli iloisesti, kun leikin hänen kanssaan vähän.


Kristan kantaminen sujui jo varmemmilla otteilla ja mietin samalla, mahtoiko lääkärin arvio Kristan luonteesta pitää paikkaansa, sillä Kristan oltiin arveltu olevan urheilullinen ja kaikesta kiinnostunut. Jos pitäisi, tulisi Krista olemaan helppo vauva.


Minulla oli kiljuva nälkä. Lääkäri oli määrännyt minulle vuodelepoa, jonka avulla parantuisin nopeammin synnytyksestä. Minun oli kuitenkin pakko laittaa jotain syötävää itselleni, sillä sairaalan pöperöt olivat olleet ihan mauttomia, enkä saanut niitä kunnolla syödyksi.


Laitoin itselleni vohveleita, jotka näyttivät herkulliselta. Söin vohvelit tällä kertaa todella hyvällä ruokahalulla, sillä yhden lautasellisen sijaan söin kaksi lautasellista, joka kohdallani on suuri poikkeus.


Täyden vatsan kanssa menin nukkumaan. Nukkuisin niin kauan, kunnes jompikumpi kaksosista herättäisi minut.


Nukkuessani Kanervo ajeli autollamme kohti työpaikkaansa. Hän oli aamusta jo tehnyt ratkaisevan päätöksen asioiden suhteen. 


Oli pitkälle jo iltapäivä, kun Kristiina alkoi itkeä. Nousin nopeasti sängystä ja vaihdoin päälleni mukavan topin ja farkut. Pitkät hiukseni laitoin ponnarille, sillä vauvojen pienet nyrkit tarttuisivat niihin muuten yllättävän kovaa. Vaihdoin Kristiinalle puhtaan vaipan, joka sai vauvan heti tyytyväisemmäksi.


Kristiinan jälkeen vuorossa oli Krista. Minusta tuntui siltä, kuinka vaihtaisin vaippoja liukuhihnalta. Nostin Kristan korkealle ilmaan ja tyttö nauroi heleästi. Lopulta laskin Kristan takaisin sänkyynsä.


Krista nukahti sänkyynsä heti vaipan vaihdon jälkeen, mutta Kristiina ei ollut sängyssään tyytyväinen. Kokeilin kelpaisiko tytölle tuttipullo ja hän alkoikin heti imeä nopeaan tahtiin. Oli suloisen näköistä huomata, kuinka pienet kätöset tarttuivat pulloon kiinni.


Ilta oli alkanut jo hämärtää, kun kaksoset nukkuivat taas tyytyväisinä omissa sängyissään. Päätin valmistaa illallista ja aikaan saamani kastike maistui hyvälle. Enempää mausteita ei tarvitsisi ainakaan laittaa.


Keitin kastikkeen lisukkeeksi spagettia. Kyseinen ruoka on nopea laittaa ja tulisi tässä perheessä olemaan usein laitettu ruokalaji. Mietin kuitenkin syödessäni, mitä nopeita ruokia Kanervo mahtaisi laittaa ja tietää, sillä niistä tulisi olemaan suuri apu, mikäli Kanervo enää haluaisi olla minun kanssa yhdessä ja naimisissa.


Ruoan jälkeen kävelin kirjahyllyllemme ja mietin hetken aikaa, minkä kirjan lukisin. Tarvitsisin nimittäin pientä inspiraatiota kirjani seuraavaan lukuun.


Valitessani kirjaa oli Kanervon työvuoro loppunut. Mies oli päättänyt, että tänä yönä hän ei enää nukkuisi puiston penkillä.


Olin syventynyt tiukkatempoiseen fantasiakirjaan, joka kertoi vampyyrien sisäoppilaitoksesta. Pelästyin kovasti, kun kuulin avaimien käyvän oven lukossa.


Menin katsomaan ovelle ja yllätyin kovasti, kun näin Kanervon tulevan ovesta sisään. Olin pakahtua ilosta, mutta pidin tunteeni piilossa, sillä en tiennyt, mitä asiaa aviomiehelläni olisi.

”Meidän täytyy puhua” totesi Kanervo ovelta ja menimme olohuoneen sohvalle istumaan ja juttelemaan.


Istuuduttuamme Kanervo otti kädestäni kiinni ja alkoi puhua.

”Mä toivon, että sä kuuntelet tarkkaan, mitä mulla on sanottavana ja toivon, että ymmärrät, miksi reagoin lähtemällä hetkeksi pois kotoa” aloitti Kanervo vakavana.

”Okei, mä kuuntelen, mitä sulla on sanottavana” sanoin miehelleni ja katsoin häntä silmiin.


”Mä oon tosi etuoikeutetussa asemassa, kun luotit muhun niin paljon, että kerroit taustastasi koskevista salaisuuksista. Siksi mun täytyy olla sulle myös täysin rehellinen ja kertoa mun taustasta jotain, mitä en oo aikaisemmin kertonut kenellekään. Nimittäin KillSupers on tuttu järjestö myös minulle, vaikka perheeni ei koskaan sillä nimellä puhunutkaan siitä” kertoi Kanervo minulle katsoen samalla jonnekin tyhjyyteen.

”Mitä sä oikein tarkoitat?” kysyin hämmentyneenä.


”KillSupers on ollut myös minun perheeni jäljillä. Suonissani vertaa osaksi paranormaalien veri, sillä sekä isäni että isoisäni olivat vampyyreitä. Minä olen perheeni ainut lapsi, sillä vanhempani eivät uskaltaneet tehdä enempää lapsia, koska pelkäsivät vampyyrigeenien periytyvän, joita minä en perinyt. Järjestö oli perässämme ja tappoivatkin isoisäni, kun asuimme Sunset Valleyssa. Isoisän kuoleman jälkeen muutimme järjestöä pakoon Twinbrookkiin juuri ennen kuin aloitin koulun. Twinbrookissa saimme olla rauhassa järjestöltä ja ihmettelimme sitä jonkin aikaa. Syy siihen selvisikin minulle, kun kerroit taustastasi, koska ne olivat ottaneet teidät vuorostaan silmätikuiksi. Isäni kuolikin myöhemmin vanhuuteen ja äitini on saanut olla rauhassa” jatkoi Kanervo kertomustaan taustastaan.


”Mä järkytyin kamalasti, kun kerroit taustastasi ja järjestöstä. Mulle tuli sellainen tunne, että sama vainujahti alkaa taas uudestaan juuri, kun olin luullut sen olevan lopullisesti ohi. Mä päätin poissaollessani, että mä en voi antaa periksi sille järjestölle, vaan haluun olla sun rinnalla aina kuolemaani asti” päätti Kanervo tarinansa.


”Voitko sä antaa mulle anteeksi, että lähdin pois ja huusin sulle kaikkea ilkeää? Lupaan tästä lähtien olla täysin luottamuksesi arvoinen ja pysyn rinnallasi ja puolustan perhettäni, mikäli sitä vaaditaan. Mä rakastan sua ihan mielettömästi” sanoi Kanervo lopulta.

Katsoin Kanervoa hetken silmiin ja näin niistä vilpittömyyttä. Hän oli tosissaan.

”Saat anteeksi. Toivottavasti pystyt luottamaan muhun tästä eteenpäin, vaikka jouduin salaamaan sinulta pitkään tärkeitä asioita itsestäni. Kun olit poissa opin, ettei rakkaimmiltaan kannata salata mitään” totesin hymyillen.


”Mä luotan suhun kuin muuriin” sanoi Kanervo hymyillen ja otti minut kainaloonsa.
Kanervon kainalo tuntui sillä hetkellä maailman turvallisimmalta paikalta. Olin onnellinen, kun olin saanut mieheni takaisin.

”Jos muuten et vielä ole huomannut minussa mitään erikoista, niin voin sanoa, että vatsani on kadonnut” vihjailin Kanervolle.

”Hetkinen.. Synnytitkö sä sinä aikana, kun mä olin poissa?” Kanervo kysyi ihmeissään.

”Synnytin. Ennen kuin lähdin sairaalaan, yritin soittaa kännykkääsi, mutta et vastannut. Sä voit mennä katsomaan tuonne lastenhuoneeseen jälkikasvuasi, tulen perästä ihan pian” kehotin Kanervoa iloisesti.


Kanervo käveli lastenhuoneeseen ja näki edessään kaksi pinnasänkyä, joissa molemmissa nukkui vauva. Olisin halunnut nähdä hänen ilmeensä, kun yhden odotetun vauvan sijasta vauvoja olikin kaksi.


”Onko noi molemmat vauvat meidän?” kysyi Kanervo hölmönä.

”On tietysti, höpsö! Nuo kehdoissa nukkuvat vauvat ovat molemmat sinun tyttäriäsi” sanoin hymyillen.


”Mä luulin koko ajan, että meille tulee vain yksi vauva” jatkoi Kanervo sinnikkäästi.

”Mä hämmästyin sitä varmastikin yhtä paljon ellen jopa enemmän kuin sinä. Kun olin ponnistanut ensimmäisen lapsen ulos ja lääkäri sanoi sen olevan tyttö, olin onnellinen, sillä luulin, että synnytyksen aiheuttamat kivut olisivat nyt ohi ja synnytys myös. Hetkeä myöhemmin kuitenkin tunsin hirveän viiltävän kivuliaan poltteen vatsassani ja pelästyin. Lääkäri rauhoitteli ja totesi, että toinen vauva oli syntymässä maailmaan ja niin muutaman ponnistuksen jälkeen oli toinenkin tyttömme syntynyt. Äitinikin synnytti aikoinaan kaksoset, joten se taitaa olla perinnöllistä suvussamme” totesin lopulta.


”Se taisi olla aika unohtumaton kokemus. Mua harmittaa, etten päässyt näkemään tyttöjen syntymää” Kanervo sanoi ja tuli lähemmäs minua.

”Ei sille voi mitään rakas enää. Mutta seuraavalla kerralla sitten katsot, että pääset mukaan, sillä tuskin nämä kaksi tyttöä meidän viimeisiksi lapsiksi jäävät” sanoin miehelleni vihjaillen, että lisää lapsia saisi vielä meidän perheeseen tulla.

Sen todettuani molemmat tytöt inahtivat sängyissään. Ryhdyimme hoitamaan tyttöjä.


”Näin samalla, kun ruokimme tyttöjä niin sylissäsi olevan vauvan nimi on Krista, joka on kaksosista nuorempi ja minun sylissäni on Kristiina” esittelin Kanervolle ja katselimme vauvoja onnellisina.


Laitettuani Kristiinan takaisin nukkumaan sänkyynsä näin Kanervon halaavan Kristaa. Se oli jotenkin todella herkkä ja suloinen näky.


Sinä yönä nukuin kuin tukki Kanervon kainalossa. Nautin mieheni läheisyydestä vieressäni sinä yönä ja olin onnellinen, kun asiat olivat palautuneet niin kuin niiden pitikin olla.


Yö alkoi kääntyä lopulta taas aamuksi kauniissa Aurora Skiessissa. Kumpikaan meistä ei tiedä, mitä kaikkia salaisuuksia Aurora Skies kätkee sisälleen.


Sillä minä en ollut ainoa noita tässä kaupungissa. Aamun valjetessa noita, joka todennäköisesti oli mieheni työkaveri, lenteli luudallaan pitkin kaupungin katuja meidän kaikkien vielä nukkuessa.


Aurinko nousi hiljalleen ylös Aurora Skiessin ylle. Se sai kaupungin loistamaan upeissa väreissä.


Heräsin kaksosten itkuun Kanervon nukkuessa vielä sikeästi vieressäni. Tätä arki varmasti tulisi olemaan jatkossakin, sillä olin meistä herkempi heräämään erilaisiin ääniin. Hiippailin hiljaa kaksosten huoneeseen jättäen mieheni nukkumaan rauhassa, sillä hänellä olisi kuitenkin työpäivä edessä.


Nostin Kristan sängystä ja hoidin hänen tarpeensa. Vauvat herättivät minut kerran yössä syömään ja toisen kerran aikaisin aamulla, kuten nyt.


Syleilin Kristaa vielä hetken ennen kuin laskin hänet sänkyynsä. Olin nyt varma siitä, että tulisimme pärjäämään hyvin kaksosten hoidossa hyvänä tiiminä Kanervon kanssa.


En enää mennyt takaisin nukkumaan, vaan otin jääkaapista itselleni aamupalaa. Eiliseltä jääneet vohvelit maistuivat vielä hyviltä, mutta ei niin hyviltä, mitä ne olisivat vastapaistettuina.


Kanervon herättyä päätimme lähteä yhdessä kävelylle koko perheen voimin. Olimme nyt entistä vahvempia yhdessä, sillä meillä ei ollut enää menneisyyttä koskevia salaisuuksia toisiltamme. Tulisimme olemaan yhdessä huipputiimi, joka tulisi kestämään kaikki mahdolliset esteet, mitä tuleman pitäisi. Tai niin ainakin luulimme.





Näin saatiin kolmas sukupolvi tarinaan mukaan.. Kaksoset olivat minullekin yllätys, sillä perheellä ei ollut hedelmöityshoito palkintoa käytössä.. Seuraavassa osassa sitten selviää, periikö jompikumpi tytöistä noitageenit ja myös kuumailmapalloilua on luvassa :D Kommentit ovat taas tervetulleita :)

47 kommenttia:

  1. Sun sivu toimii tosi hyvin! Ei lagita yhtää vaikka on paljon kuvia, millä taioilla oot sivusi tehny? :DD

    Ihanasti muuten otit tuossa tuon lääkärin arvoimaan luonteita, oli hauskasti sisällytetty tarinaan faktaa :)

    Eih kuinka liikutuin! Ihanasti draamaa! Ja tuo perhekuva kun vauvat rattaissa ja molemmat vanhemmat työntää niitä ni tuitui ♥

    Hei jos sä tykkään lukea itse tarinoita ni mä kirjoittelen kans blogissani; depistako.blogspot.fi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista! :) Tää sivu on ihan bloggerin omilla asetuksilla, joten varmaan ihan hyvä ettei lagita (kuvat lataan tähän bloggeriin ja käytän kokoa erittäin suuri niin ei varmaan hidasta sivun lataamista tuo kuvien koko).. Jostain vaan keksin tuon lääkärin luonnearvioinnin, hauskaa että pidit siitä..Tuon viimeisen perhekuvan kanssa käytin aika härkisti hyväkseni kuvanmuokkausta, sillä oikeasti sims3:ssa ei ole mahdollista työntää rattaita vierekkäin.. Mä käyn linkkaamassa tuon tarinasivusi, tykkään lukea tarinoita, vaikkakin ovat nyt kaikki sims tarinat jääneet vähän vähemmälle viime aikoina.. No pimeä syksy saapuu pian, niin tarinoitakin on kivempi lukea iltaisin :)

      Poista
  2. Ihana osa oli! Tykkäsin siitä, että Aadalle tuli kaksoset! Ja ihanaa kun Kanervokin tuli vihdoin kotiin auttamaan lastenhoidossa. Muuten, tuosta että Aada kirjoittaa kirjoja, niin voin kertoa että minäkin kirjoitan parhaillaan kirjaa. Sen pitäisi ilmestyä vuonna 2015 :) Olen 15, mutta olen jo kirjoittanut yhden kirjan joka ilmestyi vuonna 2009 (tosin ei julkiseen myyntiin). :D Mutta seuraavaa osaa odotellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista! :D Aada sai yllätyksekseni kaksoset ja Kanervokin palasi vihdoin takaisin kotiin.. Hauska kuulla, että kirjoitat kirjoja.. Mulle puoliso joskus ehdotti samaa, kun tietää tästä simstarinan kirjoittelusta, mutta vaatisi tosi paljon itseltä kirjoittaa tarina ilman kuvia täysin uudella idealla ja saada se vielä myyntiin.. Tätä on kivaa tehdä harrastuksena eikä vakavasti, niin kiinnostuskin säilyy.. :) Ja nelosta jo odotan kovasti, jotta sillä pääsisi kirjoittelemaan uutta tarinaa, joka sekin varmasti tulee olemaan LC, mutta hauskinta on aloittaa se ihan alusta pelin omilla jutuilla.. Luinkin jostain, että matalatehoisemmat koneet pystyy pyörittämään nelosta hyvin, mutta aion kuitenkin hankkia sen koneen, koska iskee pian tilaongelma ja ylikuumentumisongelma katoaa varmaan kolmosen osalta uuden koneen myötä.. :D

      Poista
  3. Voi apua miten ihana osa! :3
    Luojan kiitos Kanervo ei ollutkaan paha, vaikka sitä niin kovasti epäilinkin! Eikä sille käynyt mitään, vaikka se vietti yönsä puiston penkillä. Jes! :D
    Ihanaa, että se tuli takaisin ja kertoi itsekin Aadalle suuren salaisuutensa.
    Uu, kaksoset! :p Saa nähdä, miten pieni perhe tulee pärjäämään... Odotan jo innolla tietoa mahdollisista noitageeneistä. :D

    -banssu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mhm, pahoittelen lyhyttä kommenttia mutta aivot lyö tyhjää ja on jotenkin kamalan väsy olo. Enkä muista enää mitään, mitä osan aikana mietiskelin. :D

      -banssu

      Poista
    2. Kiitokset hauskasta kommentista! :D Välillä nuo kommentit jää lyhyiksi, varsinkin silloin jos lukee monta tarinaa putkeen, kuten mulla on viimeaikoina käynyt.. Sun uusin osa mun täytyy käydä lukemassa.. Silloin kun sain ilmoituksen siitä, kävin kurkkimassa sitä ja ihailin sun lavastuksia :D Kiva, että tykkäsit tästä osasta :) Kanervo ei ollut pahis, mutta musta tuntuu, että pahiksia Vanamon perheen arjessa riittää ilman että yksi olisi oma perheenjäsen. Kanervo rohkaistui lopulta kertomaan oman salaisuutensa, mikä tuo varmaan paria taas lähemmäksi toisiaan.. Perheen elämää tullaan näkemään seuraavissa osissa ja ehkä myös mahdolliset noitageenien periytyminen tulee ilmi ;)

      Poista
  4. Hei! :) Kyselit viime osan kommenteissa neuvoja lavastukseen, joten tässä niitä olisi. Synnytystä ei voi hoitaa oikeassa simssairaalassa, jos synnytys lavastetaan. Jos sinulla on Unelmaduuni, lisää perheeseen simi ja pue hänet lääkäriksi tai sitten lisäät simin perheeseen ja pistät hänet lääkärin ammattiin. Lavastettu synnytys kannattaa hoitaa ennen oikeaa synnytystä lavastetussa sairaalassa ja sen jälkeen oikeassa. Sama juttu lavastettujen tanssiaisten kanssa. Et voi käyttää oikeaa koulua, vaan lavastettua. Koko sairaalaa/koulua ei tarvitse lavastaa, voit esimerkiksi lavastaa vain yhden huoneen. Jotta saisit paljon nuoria simejä tontille, jossa lavastat tanssiaiset, pistä teinisi järjestämään kyseisellä tontilla juhlat. Laita pukukoodiksi juhlallinen pukeutuminen. Teinisimisi kaverilistalla pitää kuitenkin olla paljon teinisimejä. Toivottavasti tästä oli edes vähän apua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitokset hurjasti noista vinkeistä! :D Pistin ne kaikki korvani taakse ja suunnitelmiin toteuttaa myös niitä :D Tuo tanssiaislavastus vinkki tuli tarpeeseen(löysin siihen jo sopivan rakennuksenkin enchangesta, vaikka en tykkää kauheasti sieltä latailla mitään tai oikeastaan löysin sen mod the simssin kautta).. Ainut ongelma tulee olemaan vaan tuo kaverien saaminen(listan suureksi saaminen) ja varsinkin monien, joten jos siihen löytyy vielä jokin kierto(koodi tai jotain) olisin kiitollinen :D

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista! Ihanaa, että tykkäsit osasta :)

      Poista
  6. Suloinen osa! Ihanat nimet kaksosilla, onkohan toisella tai jopa molemmilla noitageenejä? Kanervon vampyyrigeenit (tai siis, et niitä on suvussa) oli yllätys. Ihanaa, että pari sai sovittua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista! :) Kiva kuulla, että pidit kaksosten nimistä..Olen usein miettinyt nimet valmiiksi hyvissä ajoin, mutta joskus se on myös hyvin vaikeaa ja varsinkin, jos tulee kaksosia :D Tuon Kanervon vampyyrigeeni juonen halusin tuoda tarinaan mukaan, sillä on itseasiassa myöhemmin aika suurikin merkitys.. Pari sai sovittua ja on nyt entistäkin läheisimpiä :) Ja noitageeneistä kuullaan seuraavassa osassa jonka julkaisen vielä tänään :)

      Poista
  7. Huh miten ihana osa taas! Voin kuvitella, Että Vampyyrigeenit olivat täysi yllätys Aadalle.. Olisi kiva lisä jos kanervolla olisikin niitää geenejäO.o Tai jompikumpi siskoksista olisi jopa perinyt niitä O.o mutta tuskin:D mielikkuvitukseni laukkaa aina niin villinä, mutta ihana osa kuitenkin! T. Minut löytää yhteisöstä nimellä Suasage123

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset mahtavasta kommentista! :D On hauskaa aina nähdä miten lukijoiden mielikuvitus lähtee laukkaamaan :) Aadalle vampyyrigeenit tulivat yllätyksenä, mutta hän taisi niiden osalta ymmärtää Kanervon reaktiota hänen salaisuuteensa paremmin.. Mä itse melkeen toivon, että jossain vaiheessa suvussa olisi mukana myös vampyyrejä tai muita paranormaaleja(tai merenneitoja)..Olisi niin kiva nähdä vaikeutuuko kelvollisen perijän saanti sukuun sillä tavoin :) Kiva on nähdä, miten peli tarinaa eteenpäin vie (joskus laitan sormeni kehiin, jos haluan toteuttaa jonkin juonen pakosti) :) Ensi osassa tullaan näkemään, periytyykö noitageenit eteenpäin ;)

      Poista
  8. Höh, tosi pottumaista, että Aada joutui yksin synnyttämään. .-( Ja auts, Kanervo joutui nukkumaan pihalla jollain kovalla penkillä. .-( Sääliksi käy molempia! Tosi kivaa, että tuli kaksoset. Harmillista vain, ettei poikaa tullutkaan niin kuin toivoin. .-( Hyvä juttu, että Aada ja Kanervo saivat sovituksi. .-) Jopas Kanervo oli itsessään ja ongelmissaan kiinni, kun ei huomannut vauvamahan katoamista! Haa, Kanervollakin on taikasukutaustaa! Nyt ymmärrän hiukan paremmin, miksi hän pahastui niin rajusti viime osassa: Hän tuskin halusi samaan pelkoon kuin hänen sukunsa aikoinaan! Tuo viimeinen kuva on ihana. .-> Sekoan aina tuollaisista "vauvahärveleistä". .-D Just hyvä, kun tuo toinen lapsi kiljuu ja toinen hymyilee! <3 Tee jatkoa, kun ehdit. .-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset mahtavasta kommentista! :D Vanamoilla on lukijoiden mukaan mennyt välillä liiankin hyvin, joten pientä draamaa piti peliin saada kehiin (Aadan synnytys yksin, Kanervon raivoaminen ja penkillä nukkumiset)..Pojan saaminen sukuun Vanamoissa on ollut hankalaa, sillä Alinakin sai aikoinaan ensin pojan ja sitten kolme tyttöä(joista olisin yhdestä toivonut poikaa, mutta ei niin ei)..Joten nähtäväksi jää saavatko Kanervo ja Aada koskaan poikaa sukuun.. Viimeinen kuva on onnistunut, vaikka jouduinkin muokkaamaan sen (otin molemmista rataskävelykuvan erikseen suunnilleen samasta kohtaa ja yhdistin ne, vauvoilla sattui niissä olemaan eri ilmeet jo valmiiksi).. Jatkoa laitan tänään tulemaan :D

      Poista
  9. Ihana osa! :) Hirmu erikoinen tuo sairaala :D onneksi synnytys sujui hyvin, ja itse asiassa viime osan lopussa mietin että mitä jos tuleekin kaksoset ja niinhän siinä kävi ;D Kiva että pari sai sovittua riitansa, vaikka Kanervosta paljastuikin uutta tietoa. Nyt rupesin miettimään onko jommalla kummalla lapsista noitavoimia.... Ja ps olisi kiva jos kommentoisitkin blogiini joskus vaikka ymmärrän että sinulla on muutakin elämää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista! :D Sairaala oli tosi erikoisen näköinen Aurora Skiessissa, piti oikeen etsiä missä se on :D Kaksoset sieltä tulla tupsahti, ajattelin itse, että voi ei taas! :) Pari sai sovittua riitansa ja ovat entistäkin läheisempiä salaisuuksien paljastuttua..Noitavoimista kuullaan nyt tulevassa osassa, jonka julkaisen tänään.. Kävin itseasiassa kurkkaamassa blogiasi kun ilmoitit uudesta tarinasta ja se vaikutti ihan hyvältä :) Lukenut en ole vielä tarkemmin..Yhteen aikaan olin hirveän innostunut tarinoista, mutta sitten kävi niin, että seuraamiani tarinoita joko lopetettiin tai julkaisu hidastui(6kk/osa), joten innostus niihin lopahti.. Nyt taas tarinoita on paljon mitä pitäisi ehtiä lukea kiinni, joka on taas hälventänyt lukuintoa ja uusien tarinoiden aloittamisen kynnys on suurentunut, kun ei meinaa muidenkaan tahdissa pysyä..Mutta pimeät syksyillat koittavat pian, joka toivottavasti tuo lukuintoa takaisin(ja vähentää mun kirjan lukuintoa,joka on vienyt aikaa simstarinoilta pois) :)

      Poista
  10. Mukava osa! Sanonpa ensin kritiikin ennen kiitosta: Elikkäs minua jäi häiritsemään se kuinka Aadan piti "parantua synnytyksestä" kuin se olisi jokin tauti. Ehkä toinen sanavalinta olisi parempi? Tiedän, takerruin tyhmään yksityiskohtaan, mutta toisinaan olen tällainen pilkuviilaaja. Ja itsellä on varmasti myös kaikkea tönkköä pulinaa, mutta pitäähän sitä jostakin välillä kritiikkiäkin kaivella. ;)

    Ja sitten kiitokseen:
    Oli ihana osa, rakastan kaikkea epäluonnollista, niinpä olikin kiva yllätys saada tietää Kanervon suvun salaisuuksista. Ja oli tosi söpöä kun Kanervokin osallistui lasten hoitamiseen. (: Lastenhuone oli kivasti sisustettu, tykkäsin kehtojen tyylistä.

    Jännittävää nähdä miten tilanne kehittyy Kill Supersin kanssa ja kaupungin muiden noitien.

    Jatkoa odotan mielenkiinnolla. (=

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kivasta kommentista! :D Käytin tarinassa tuota "parantua synnytyksestä" termiä, sillä Aada oli ensisynnyttäjä ja toipuminen siitä kestää silloin yleensä kauemmin varsinkin, jos esim on sattunut tapahtumaan repeilyjä(joita en tarinassa maininnut).. Hauskaa, että pidit Kanervon suvun salaisuudesta ja onhan se aina suloista nähdä perheen isä hoitamassa lapsia :D Kehdot on storesta niiden uusimmasta lastenhuonesetistä, jonka mukana tuli itkuhälyttimetkin.. Tilanteen kehittymistä mitä KillSupersiin tulee tullaan näkemään tulevaisuudessa julkaistavissa osissa (jotain jo lähikuukausina) ;)

      Poista
  11. Ooi, suloinen osa... : > Miten kaikki muut saa peliinsä kaksosia paitsi minä?? D: Haluaisin kovasti sellaiset :( Noh ehkä aikanaan... Mutta joo, osa oli tosiaan mukava, tykkäsin hirmuisesti kuvistasi, etenkin noista, missä Kanervo kertoo menneisyydestään - joka olikin aika yllättävä! Mutta mä veikkasin viimeosassa vähän oikeaan suuntaan kun aavistelin yhteyksiä killsupersiin :D Tytöt vaikuttavat suloisilta, ja kauniita lapsia on kyllä taatusti tiedossa noilla geeneillä! Viimeinen kuva on aivan ihana, upeaa perheidylliä <3 Mutta kuinka kauan se sitten kestääkään... Jatkoa taas odottelen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset mahtavasta kommentista! :D Mä vähän huokaisin tuskasta, kun tuli taas kaksoset eikä edes tarkoituksella(siis ilman palkintoja), mutta minkäs teet :) Noissa Kanervon menneisyydestä kertomiskuvissa käytin poseja (mun täytyy aina selvittää valmiiksi posejen koodit tai muuten kestää posien latailulistasta puoltuntii per pose, jonka takii en koko ajan käytä poseja).. Kaksosista tulee kyllä hurjan söpöjä varsinkin kun stailasin ne uudestaan, mutta se nähdään vasta osassa 28.. Viimeinen kuva on muokattu, kun kolmosessa tuo rinnakkain kävely ei ole mahdollista, mutta kiva, että tykkäsit kuvasta(olin jo päättänyt valmiiksi, että tämän osan loppuun tulee yhteiskuva) :D Sen tulee kuitenkin tulevaisuus näyttämään, kuinka kauan onnellinen perheidylli tulee kestämään ;)

      Poista
  12. Kiva osa! Ajattele, jos toinen vauvoista perisikin vampyyrigeenit vaikkei Kanervo olekaan vampyyri... Vampyyri ja noita samassa perheessä. Se olisi aika kiva käänne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset hauskasta kommentista! :D Olisihan tuo hauska käänne :D Mä melkeen toivon, että joku suvun perijöistä löytää itselleen kumppanikseen vampyyrin tai jonkun muun paranormaalin niin tulisi jännitystä siihen, miten geenit periytyy ja tuleeko noitageenin saannista vaikeampaa :D

      Poista
  13. Millon tulee seur. osa? :DD

    VastaaPoista
  14. Luinkin molemmat lukemattomat osat ja ehdin jo peläsytä viime osassa että Kanervo tosiaan otti ja lähtee. Onneksi mies tuli takaisin. Harmi vain että Aada joutui synnyttämään tytöt yksin mutta olihan se ymmärrettävää että Kanervon lähtö sai aikaan synnytyksen alkamisen.

    Vai oli sitten Kanervollakin salaisuuksia. Onneksi mies itse ei ole vampyyri. Millaisiahan lapsia olisi tullut jos vanhemmat olisivat molemmat paranormaaleja. Onko sellainen edes mahdollsta tuossa kolmosessa että kaksi erilaista (eli just esim. noita ja vampyyri) voivat saada lapsia. Oletko testannut mitä silloin tulee. No nää on taas näitä minun ihmettelyjä.

    Mutta hienosti kirjoitettuja osia ja tavallaan toivon että kumpikaan tytöistä ei olisi perinyt noitageenejä jotta parin olisi tehtävä lisää lapsia. Jospa jostain pojasta tulisi noita, eikös sekin ole mahdollista. No joo, lopetan tämän höpöttelyn ja pahoittelen etten aiemmin ehtinyt lukemaan osiasi. Mutta nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja saanut muiden tarinoita lueskeltua. Kunhan nämä on alta pois, niin rupean itsekin väsäämään uutta osaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset mahtavan pitkästä kommentista! :) Mullakin on viimeaikoina jäänyt monet tarinat jälkeen, mutta kait tuo lukuinnostus pian palaa(tuntuu vaan että koko ajan tulee uusia tarinoita, joita pitäisi alkaa lukea ettei tahdissa meinaa pysyä ja kirjat on vieneet viimeaikoina mun huomion täysin, joten simstarinat on jääny vähemmälle)..Jahka syksy pimenee, tulee koneellakin istuttua enemmän :) (varsinkin sitten kun saan hankittua uuden viimeistään joulukuussa, mutta toivottavasti jo loka-marraskuussa).. Mutta löpinät sikseen..
      Perheeseen syntyi kaksoset ja Aada ja Kanervo saivat sovittua ja ovat taas läheisempiä kuin koskaan aiemmin.. Olisi joskus Vanamoissa hauska toteuttaa tuo käänne, että molemmat vanhemmat ovat paranormaaleja..Silloin on 50/50 mahdollisuus, että kumpi sieltä tulee(esim noita vai vampyyri, en tiedä voiko silloin tulla tavallista simiä), mutta hybridejä ei voi tulla(ellei käytä twallanin modia).. Vanamon pariskunta on kyllä niin suloinen, että olen suunnitellut heille suurperheen, joten eiköhän lapsia vielä tule lisää..Nähtäväksi jää tuleeko joskus jo perijä-äänestyskin.. :D

      Poista
  15. Milloin seuraava osa tulee?!!? Hikeä pukkaa, kun odottelen seuraavaa osaa :D Saisinko muuten tehdä omista simeistäni Vanamoita? :D en siis legacyyn, vaan ihan muuten vaan:)Vastausta odotellen, suasage123

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miks muuten Kanervo, tai sen ja Aadan lapset ei oo Hahmot-osiossa? :D

      Poista
    2. JEE 100 PROSSAA SEURAAVAA OSAA :3 odottelen innolla siis INNOLLA seuraavaa osaa;) Oot niin hyvä kirjottaan. Kirjoitustaitosi Minä-muodossa, hipovat lähes täydellisyyttä:) T.suasage123

      Poista
    3. Seuraava osa tulee tänään! :D Hauska kysymys tuo simikysymys.. Saat tehdä omistasi simeistä Vanamoita, kunhat et laita niitä hirveästi julkiseen levitykseen, jotta ei tule matkimisen makua kehiin ja saa kopiosyytöksiä muilta lukijoilta..Omaksi iloksesi siis voit tehdä Vanamoita peliisi :D

      Ja vastataan nyt myös noihin muihinkin kysymyksiin..
      Taitaa olla silkkaa laiskuutta ettei Kanervon kuvaa ole Hahmot-osiossa, sillä kuva on koneellani ollut aikoja sitten valmiina :D Aadan lapset tulevat hahmoihin, kunhan ovat ensin taaperoita :D
      Ja kiitokset paljon kehuista, mä fiilailen ja tuskailen tuon tekstin kanssa, kunnes olen tyytyväinen siihen :D

      Poista
  16. http://simblings.blogspot.fi

    Vastalinkitystä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastalinkitys käy :D Olisi ehkä ollut kiva, jos olisit kertonut tuosta sivusta tarkemmin kuin vain linkin muodossa :)

      Poista
  17. Ooh, ihana osa =) Odottelen innolla seuraavaa, ja olisi jännää, jos joku lapsista olisi vampyyri...

    Ja minun Paratiisisaareni toimii ihan hyvin. Sukeltaessa voi samanaikaisesti napata kaloja (esim. kultakaloja, merisiilejä ja pieniä mustekaloja).
    Toivottavasti sinunkin lisäosasi toimii pian hyvin =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista! :D Tuota vampyyrijuonta monet on näköjään toivonut..Täytyy toivoa, että joku suvun tulevista perijöistä löytää kumppanikseen vampyyrin, niin tuokin olisi mahdollista toteuttaa :D ja jännää nähdä vaikeutuuko noitageenin saaminen sukuun :) Mä olen jättänyt tuon Paratiisisaarilisärin rauhaan nyt siihen asti että tulee päivitys(en ole itseasiassa pelannut töiden alkamisen jälkeen taas ollenkaan, mutta matskua on ainakin kolmeen osaan jemmassa).. Ja jos se ei auta, niin toivottavasti uuden koneen hankinta helpottaa lisärillä pelailua.. :)

      Poista
  18. Tää on ihq tarina!!

    VastaaPoista
  19. Ihana osa, onneksi pari sai sovittua! Enpä kyllä olisi uskonut, että miehelläkin oli salaisuuksia, mutta ne kyllä selittivät aika hyvin reaktion Killsupersiin. Kaksoset yllätti! Mä oon saanut pelissä vain kerran tai pari kaksoset ilman mitään hoitoja tai koodeja ym. :)

    Tarinan viimeinen lause jäi kuitenkin mietityttämään, onkohan taas jotain draamaa tulossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista! :D Pari sai sovittua ja kaikki on tällä erää taas hyvin :) Tuon KillSupers-kokemus juonen halusin ehdottomasti tarinaan ja se tulee myöhemminkin olemaan merkittävässä roolissa ;) Mä vähän huokaisin tuskasta, kun nuo kaksoset pelmahtivat ilman mitään hoitoja tai lastenohjelman katselemista.. Mutta näillä mennään..Se nähdään tulevissa osissa, onko jotain draamaa luvassa Vanamoiden elämässä :D Mun täytyy ottaa itseäni niskasta kiinni, jotta saan aloitettua sun tarinan lukemisen..Siinä on niin mahtava idea ja kuvat todella hienoja(olen tällähetkellä siis piiloseuraaja/lukija, kun en kommaamaan kauheasti ole ehtinyt) :D

      Poista
  20. Nyt tapahtuu varmaan jotain hirveetä.. vaikkapa: "KILLSUPERSIEN VAKOOJA HYÖKKÄÄ KOTIOVESTA JA NAPPAA AADAN OLKAPÄÄLLEEN JA JUOKSEE PAKOON"-tyyliin :D Tee nyt äkkiä se seuraava osanen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ihana kommentti! :D Tulevaisuudessa tullaan näkemään, mitä kaikkea oon kehittänyt Vanamoiden ja lukijoiden päänmenoiksi :D Seuraava osa tulee tänään ulos :)

      Poista
  21. UUSI LUKIJA ILMOITTAUTUU! Ihan mahtava Lc! Jään varmasti seuraamaan;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kommentista! :D On aina ihanaa saada uusia lukijoita :)

      Poista