29. Omatunto

Tadaa! Uusi osa on jälleen täällä :) Tämä osa on ehkä hieman totuttua lyhyempi, mutta älkää antako sen häiritä. Osassa kuitenkin taas tapahtuu kaikkea pientä kivaa.. Ja kiitokset kaikille edelliseen osaan kommentoinneille! Kommenttejanne oli ihana lukea :) Sen pidemmittä puheitta toivotan lukuiloa kaikille tasapuolisesti ;)

Raskauteni oli edennyt jo loppusuoralle. Synnytys voisi alkaa päivänä minä tahansa. Aamuisin sängystä noustessani oli selkäni usein hyvin kipeä. Odotin jo kovin, että synnytykseni käynnistyisi, niin oloni helpottuisi. 

Mieheni vielä nukkuessa valmistin meille aamupalaa. Paistoin meille ruokaisaa munakasta, josta saisin paljon proteiineja. Valmistaessani aamupalaa mieleeni tuli se ilta, jolloin olin pubissa ja tapasin Laran. Larasta en ollut kuullut mitään sen illan jälkeen, enkä ollut kertonut Kanervolle tekemästäni taiasta. Mitään ei kuitenkaan siitä ollut seurannut tähän päivään mennessä, sillä aikaa tapahtumasta oli vierinyt suunnilleen kahdeksan kuukautta. Silti omatuntoni viesti minulle, että minun pitäisi julkisesta taiasta kertoa miehelleni.

Syödessäni munakasta mietin tapahtunutta edelleen. Päätin, että omatuntoni saisi rauhan, kun olen kertonut taiasta miehelleni. Kanervo ansaitsee kuulla siitä, koska hän on viime aikoina ollut innoissaan lähestyvästä lasketusta ajasta ja muutenkin ollut ihana koko raskauden ajan.

Kristiinakin heräsi viimein ja huusi sängyssään. Krista oli herännyt jo aikaisemmin ja leikki tyytyväisenä leluilla lastenhuoneessa. Menin vaihtamaan Kristiinan vaipan ja annoin tuttipullon näin alkuun.

Tuttipullon jälkeen Kristiina sai aamupalaksi puuroa, jota olin valmistanut suuremman erän jääkaappiin. Kaksoset olivat viime kuukausien aikana kehittyneet paljon. Esimerkiksi syöminen sujui molemmilta jo siistimmin. 

Molemmat tytöt olivat myös oppineet kävelemään. Krista kulkikin joka paikkaan kävellen, jos se vain oli mahdollista. Molempien puhe kuitenkin tuli jäljessä, kun liikkuminen oli paljon kiinnostavampaa, mutta en antanut sen häiritä, sillä tiesin tyttöjen kuitenkin jossain vaiheessa oppivan puhumaan ennemmin tai myöhemmin.

Päiväuniajan koittaessa menin yläkertaan kirjoittamaan viimeisiä kappaleita uuteen romaaniini. Kaikkein kivointa olikin aina kirjoittaa kirjan loppu, sillä niihin sai aina kiristää juonta ja tehdä nopeatempoisia tapahtumia. Mielessäni pyöri jo ajatus siitä, että jossain vaiheessa minun tarvitsisi kirjoittaa tulevalle perijälle kirja sukupolvestani. Tekisin sen vasta, kun olisin itse keski-ikäinen, sillä siihen mennessä on varmasti kertynyt jotain kirjoitettavaakin.

Kirjoittaessani Kanervo tuli myös yläkertaan soittamaan tärkeän puhelun. Hän soitti töihin ilmoittaakseen, että jäisi isyyslomalle ja pitäisi pitämättömät lomat sitä ennen pois. Sen jälkeen hän soitti erääseen toiseen paikkaan, jolla hän halusi yllättää minut pitkästä aikaa.

Kanervo oli antanut minulle kotona tarkat ohjeet ja oli käskenyt minun pukemaan juhlavaatteet päälle, sillä hän oli järjestänyt minulle pienen yllätyksen. Lastenvahdinkin hän oli järjestänyt, joten iltaan liittyvät yksityiskohdat oli kaikki järjestetty valmiiksi. Mieheni ajaessa yritin malttamattomana arvailla mihin olimme menossa. Yllätys oli suuri, kun pysähdyimme aivan upean ravintolan eteen.

”Olipa upea yllätys!” sanoin innoissani miehelleni, kun olimme istuutuneet pöytään.

”Oliko sulla jotain suhteita vai miten saimme varauksen tänne? Tämähän on saanut ties mitä palkintoja maailmalla” kysyin ihmetellen mieheltäni.

”Tämän paikan omistaja on mun pomon tuttu, joten sitä kautta saimme jokainen mahdollisuuden tulla käymään täällä” Kanervo kertoi minulle.

Teimme tilauksen ja katsoimme toisiamme. Hetken päästä Kanervo avasi puheenvuoron.

”Ei taida olla enää pitkä aika synnytykseen.. Mä jäin töistä tänään isyyslomalle ja pidän myös pitämättömät kesälomapäivät nyt pois.. Vähän jännittää jo, koska synnytys koittaa” pulisi Kanervo taukoa pitämättä.

”Lapsi voi syntyä minä päivänä tahansa jo.. Mahtavatko kaksoset tulla mustasukkaisiksi vauvasta? Heille täytyy muistaa antaa huomiota, vaikka vauva veisikin suurimman huomion” sanoin miettien tulevaisuutta.

”Mä voin ainakin yrittää viettää aikaa enemmän kaksosien kanssa vauvan synnyttyä niin kauan, kunnes mun loma loppuu.. Jos siitä vaan on apua” ehdotti Kanervo.

”Olishan siitä tietysti apua, mutta vauvan hoidosta et silti pääse välttymään” vastasin nauraen.

Tilausten tuonnissa kesti, joten päätin kertoa, mitä Laran kanssa tapahtui karaokekuppilassa.

”Muistatko vielä sen illan, kun kävimme molemmat eri baareissa? Sain sinä iltana tietää olevani raskaana, mutta sinä iltana tapahtui jotain muutakin, mistä en ole kertonut sinulle, mutta se asia on vaivannut mua” aloitin rauhallisesti.

”Muistan sen illan vielä hyvin. Se oli hauska ilta, tuli jorattua kunnolla.. Mut et sä kieltämättä oo kertonut, miten sun ilta meni” toteaa Kanervo haluten kuulla lisää siitä illasta.

”Mä uskaltauduin laulamaan loppuillasta karaokea Laran kanssa. Se oli tosi kivaa.. Lara tosin kertoi minulle, että sillä ei ole melkein ollenkaan mahdollisuuksia saada lasta miehensä kanssa. En osannut riemuita omasta raskaudestani ja halusin auttaa Laraa jotenkin. Lopulta päädyin tekemään onnenloitsun Laralle toivoen sen auttavan häntä saamaan lapsen. Sinä iltana baarissa joku nainen itse asiassa tuli raskaaksi, kun lauloimme karaokea Laran kanssa” kerroin illankulusta.

”Siis tarkoitatko, että sä teit sinä iltana taian julkisella paikalla? Sehän oli ehdottomasti kielletty.. Etkö sä ajatellu meitä ollenkaan, kun teit sen taian? ” kyseli Kanervo tiukasti hermostuneena.

”Mä halusin vaan auttaa Laraa. En ole kuullut hänestä sen jälkeen auttoiko se taika yhtään” sanoin epätoivoa äänessäni ja nostin kädet ilmaan vakuuttaen tarkoittavani sanojani.

”No sekin vielä.. Mitä jos KillSupers on tehnyt Laralle jotain sun taian takia?” kysyi Kanervo kauhuissaan.

”En mä voi tietää, onko ne tehneet Laralle jotain, mutta meille ei ainakaan ole tapahtunut mitään. Siitä on jo yli puoli vuotta ja meillä on kaikki hyvin. Mitään ei ole tapahtunut, ei ole tullut puheluita tai viestejä.. KillSuperseista ei ole kuulunut mitään” vakuutin miehelleni.

”Kait mä uskon tuon. Sul on käyny tuuri, jos tuosta julkisesta taiasta ei seuraa mitään” sanoi Kanervo kuiskaten.

”Älä kuitenkaan enää tee julkisia taikoja, vaikka mikä ongelma muilla simeillä olis” jatkoi Kanervo ohjeistaen minua kuiskaten.

”Mun olo on nyt helpottunut ja lupaan, etten tee enää julkisia taikoja. Mä itse asiassa jälkeenpäin sitä vähän pelästyin, mutta onneksi siitä ei seurannut mitään” sanoin helpottuneena siitä, ettei Kanervo tällä kertaa suuttunut.

Annoksemme teossa kesti ja kärsivällisyyteni alkoi hiipua, sillä minulla oli jo kiljuva nälkä. Kokki keittiössä laittoi kuitenkin annoksiamme kuntoon niin nopeasti kuin pystyi, sillä emme olleet ravintolan ainoat asiakkaat.

Lopulta saimme annokset ja menimme ravintolan yläkertaan syömään ne. Kanervolla taisi olla vieläkin kovempi nälkä kuin minulla, sillä hän oli ennen minua syönyt oman annoksensa. Ruoka maistui taivaalliselta, mutta huomasin, että annokseeni oli eksynyt ripaus chiliä, joka ei välttämättä olisi hyväksi odottavalle äidille näin raskauden lopussa, koska se voi tarinoiden mukaan käynnistää synnytyksen.

Ilta oli ollut tosi ihana ja kiitin kultaani siitä intohimoisella suudelmalla. Nautin paljon juuri näistä hetkistä, jotka saimme olla kahden kesken ilman lapsia. Saan näistä hetkistä energiaa arjen pyörittämiseen.

Purskahdin nauramaan, kun Kanervo innostui pelleilemään valtavan masuni kanssa. Hän jutteli vatsalleni ja käski vauvaa tulemaan jo tähän maailmaan.

Vauva mahassani taisi kuulla isänsä äänet, sillä vauva alkoi potkimaan vimmatusti vatsassani. Kanervo hämmästyi, koska hän pystyi erottamaan potkut vatsani pinnalta mekon läpi.

Illan ollessa täydellinen säätä lukuun ottamatta päätimme lähteä kotiin. Sateenvarjoni suojasi minut sateelta juuri ja juuri, kun odotin miestäni, joka kävi hakemassa automme ravintolan eteen parkkipaikalta.

Lastenvahti lähti ovesta saman tien, kun saavuimme kotiin. Ilta kaksosten kanssa oli kuulemma sujunut hyvin ja tytöt nukkuivat nätisti. Niinpä mieheni teki minulle ehdotuksen, jota en voinut vastustaa.

Hipsimme molemmat hiljaa makuuhuoneeseemme, jotta kaksoset eivät heräisi. Olo oli kuin pikkulapsella, joka oli jäämässä kiinni pahanteosta.

Syleilimme toisiamme ja tunnelma oli muutenkin aika oivallinen nauttia toistemme läheisyydestä. Niinpä ryhdyimme tuumasta toimeen välittämättä riskeistä, joita touhuistamme voisi seurata.

Pidimme hauskaa peiton alla ja olimme niin keskittyneitä toisiimme, ettemme huomanneet pikkutyttömme tepsuttelevan huoneeseemme. Toivon, ettei hän ymmärtänyt tapahtuneesta mitään eikä tapahtuneesta jäisi hänelle traumoja. Kannoin Kristiinan omaan sänkyyn herkän hetkemme päätyttyä, sillä tyttö nukkui huoneemme lattialla suloisen näköisenä. 

Seuraavana aamuna vatsaani sattui hieman ja vauva potki vatsassani levottomasti, mutta kuitenkaan merkkejä synnytyksestä ei vielä ollut ilmassa. Rauhoittelin masuasukkia taputtelemalla ja silittämällä vatsaani.

Näin Kanervon opettavan Kristaa puhumaan, josta johtuen päätin itsekin ryhtyä opettamaan Kristaa puhumaan. Kaikki olisi varmasti helpompaa jatkossa, kun tytöt osaisivat puhua.

Kristiina oli soittamassa ksylofonia, kun menin keskeyttämään hänen puuhansa. Tyttö ei hermostunut, vaikka otin häneltä soittimen pois.

Ryhdyin opettamaan Kristiinalle mielestäni tärkeimpiä sanoja, kuten äiti, isi, potta ja nälkä. Niiden avulla olisi helpompi ennakoida, mikä tyttöjä vaivasi, kun itku raikuisi.

Kristiina katsoi minua suoraan silmiin ja käänteli päätään puolelta toiselle antaen sellaisen vaikutelman, että hän ymmärtäisi puhettani. Tuuletin riemuissani lopulta, kun kuulin Kristan sanovan selkeästi ensimmäisen kerran ’äiti’. Muistaisin sen hetken aina.

Riemuitessani tunsin yhtäkkiä mekkoni kostuvan. Sitä seurasi järkyttävä polte vatsassani, joka kiristyi kipujen voimistuessa. Tiesin synnytykseni käynnistyneen.

Hih ja näin loppui tämä osa :) Mun oli pakko jättää tämä osa tähän, sillä seuraavassa osassa toteutan erään lukijan toiveen.. Risuja ja ruusuja saa taas antaa :) Ja mitä veikkaatte, kumman lapsen Aada tällä kertaa saa ;)