lauantai 23. helmikuuta 2013

16. Kun katsoit minuun

Kiitokset näin aluksi kaikille kommentoijille, sillä ne antavat minulle intoa jatkaa tätä tarinaa. Tässä osassa on paljon romantiikkaa ja vähän myös sitä lupaamaani jännitystä. Lukuiloa kaikille! :D


Oli sunnuntai aamu Twinbrookissa. Vanamoiden keittiössä porisi kahvinkeitin, joka ei ole kovin yleinen ääni tässä perheessä. Kenelläkään, kun ei ollut aikaisemmin ollut tapana juoda kahvia. Keitin oltiin hankittu pääasiassa vieraita varten aikoinaan. 


Nyt keitintä käytti Marjukka, poikani tyttöystävä, joka oli ottanut jo tavakseen viettää öitä Joonatanin luona. Eihän siinä mitään pahaa ole, sillä on ihanaa katsoa, kuinka omat lapset pikkuhiljaa löytävät itselleen sopivan kumppanin rinnalleen jakamaan arjen ilot ja surut.



”Tulipas vahvaa kahvia” kuulin Marjukan tokaisevan Joonatanille.
”Ota jääkaapista jotain suolasta sen kahvin kanssa, jos se menee sitten paremmin alas” opasti Joonatan avuliaasti rakastaan.




Näin Joonatanin haukkaavan leivästään palan ja miettivän jotain samalla.

”Tänäänhän on lemmenpäivä. Mentäisiinkö käymään kevätriehassa tänään?” kysyi Joonatan Marjukalta.




Marjukka siemaisi kupistaan kahvia.

”Mennään vaan kevätriehaan. Toivottavasti siellä on jotain sopivaa myös nuorille rakastavaisille” vihjaili Marjukka Joonatanille.

”On siellä ainakin ne tanssikilpailut, jossa voi voittaa kevään kuningatar ja kuningas tittelit” totesi Joonatan huvittuneesti.

”Oi kuinka romanttista” kuulin Marjukan murahtavan kahvin hörppimisen välistä.

Minulla oli sellainen tunne, että pojallani ja Marjukalla taisi olla erilaiset käsitykset siitä, mikä olisi hempeää toimintaa lemmenpäivälle.



Istahdin katsomaan sohvalle päivän sääennusteen, joka lupasi ikäväkseni sadetta iltapäivälle. Annika ja Anna ottivat heti aamulla mittaa toisistaan shakin parissa ja rupattelivat samalla.

”Broidi on ihan fall in love” kuulin Annikan toteavan siskolleen kateutta äänessään.
”Antaa sen olla. Jossain vaiheessa meidänkin vuoro tulee” vastasi Anna iloisesti.

”Koita nyt siirtää jotain nappulaa, äläkä koko ajan kyylää, mitä veli tekee” Anna tokaisi kärsimättömästi vähän ajan päästä, kun Annika oli jäänyt miettimään siirtoaan pidemmäksi aikaa.




Justinin herättyä menimme yhdessä syömään aamupalaksi eiliseltä jäänyttä piirakkaa.

”Kulta, voisimmeko tänään tehdä jotain kivaa ihan kahdestaan? Tänään on lemmenpäivä ja haluaisin viettää sun kanssa aikaa ihan vaan kahdestaan” selitin Justinille.
”Jos menisimme käymään kevätriehassa vähän tanssimassa hitaita” ehdotti Justin hetken mietittyään.
”Oi, se olisi ihanaa. Ei ollakaan pitkään aikaan käyty missään tanssimassa yhdessä. Mitähän sitä laittaisi päälle?” mietin jo innoissani ja suuntasin ajatukset jo iltapäivään piirakan palaa samalla loppuun syödessäni.



Sääennustus piti valitettavasti paikkaansa, sillä vettä satoi lujaa juuri silloin, kun olimme päässeet kevätriehaan. Etsin katseellani tanssilattiaa, kun huomasin Joonatanin ja Marjukan testaamassa rakkautensa vahvuutta leikkimielisellä laitteella.


Tulos sai parin riemastumaan, sillä tulos oli toisiksi suurin. Näin parin halaavan toisiaan ja vaikutti, että he unohtivat olevansa julkisella paikalla muiden silmäparien tuijoteltavana.



Ilma ei nuoren parin touhuja haitannut, sillä näin Marjukan menevän hoitamaan hetkeksi sateesta huolimatta pusukojua.

”Pusuja tarjolla! Vain viisi simeoleonia kappale! Tuotto menee hyväntekeväisyyteen!” markkinoi Marjukka pusuja kojulla.

Ihmettelin, miten Joonatan pystyi antamaan tyttöystävänsä olla pusukojussa, sillä kojulle voisi tulla asioimaan joku muu kuin oma poikaystävä.




Pian näin, kuinka Joonatan meni kojun luokse ja pussasi Marjukan kanssa.

” Valkea ritarisi saapuu pelastamaan sinut pusukojun vaaroilta” naureskeli Joonatan ja näin hänen tarttuvan Marjukkaa kädestä ja kuljettavan tytön pois kojun luota.



Pari suuteli pitkään toisiaan toisissaan kiinni. Minun oli tunnustettava, että parin välillä näytti olevan aitoa intohimoa. Aloin koko ajan tykkäämään poikani tyttöystävästä yhä enemmän.



”Saisinko luvan?” kysyi Justin minulta kohteliaasti tanssipaikalla.
”Saat” sanoin ja aloimme tanssimaan hidasta biisiä.




”Muistatko kulta vielä sen illan kun tapasimme?” kysyin Justinilta.
”Muistanhan minä. Se oli yksi parhaimmista illoista elämässäni, sillä silloin tapasin sinut” sanoi Justin ja katsoi minua syvälle silmiin.
”Mäkin muistan sen illan vielä. Mulle tulee tanssiessa mieleen aina se ilta, kun tapasimme ensimmäistä kertaa. Se taisi olla rakkautta ensisilmäyksellä vai mitä luulet?” kysyin samalla katsoen vanhentunutta, mutta silti niin komeaa miestäni silmiin.




”Niinhän se oli rakkautta ensisilmäyksellä ja minusta tuntuu, että tuo nuori pari meidän lähellä on myös löytänyt rakkauden. Älä viitsi koko ajan tuijottaa, mitä he tekevät. Vähän yksityisyyttä rakkaani” Justin sanoi minulle.
”Mutta kun Joonatan on mun ainoa poika. En halua, että kukaan nainen murskaa sen sydäntä” sanoin poikaani samalla tuijottaen vähän matkan päästä.
”Et sä voi suojella sun poikaa loputtomiin asti” sanoi Justin minulle lämpöä äänessään.
”No en mä varmaan voikaan suojella sitä loputtomiin. Ehkä mun vaan pitää lopettaa sen suojelu nyt tästä illasta alkaen” sanoin Justinille.




Katselin, kuinka Joonatan kietoi kätensä Marjukan ympärille ja he tanssivat hitaasti musiikin tahtiin. 

”Tämähän sujuu hyvin. Ootko sä paljon tanssinut aikaisemmin?” kuulin Joonatanin kysyvän Marjukalta.
”En mä niin hirveästi ole tanssinut aikaisemmin. Sä viet hyvin” sanoi Marjukka ja hymyili Joonatanille.



Joonatan osoitti Marjukalle olevansa parkettien partaveitsi ja taivutti tyylikkäästi Marjukkaa kesken hitaan biisin. Marjukka nauroi heleästi ja nautti silmin nähden Joonatanin otteista tanssilattialla.



”Pitäisiköhän meidän lähteä kotiin ja antaa nuoren parin olla hetki ihan kahdestaankin?” kysyi Justin minulta.
”Mennään vaan kotiin ja lämmitetään vaikka minttukaakaot” sanoin reippaasti ja huomasin, että sade alkoi pikkuhiljaa olla loppumaan päin.




Joonatan hiveli Marjukan poskea hellästi.
”Muistatko vielä sen tanssiaisillan? Mä ihastuin suhun silloin päätä pahkaa, kun katsoin sun silmiin” sanoi Joonatan hellästi Marjukalle.
”Ja kun sä katsoit muhun takaisin, olin ihan myyty.. Sen jälkeen mä uskalsinkin tulla pyytämään sua tanssimaan” jatkoi Joonatan.
”Niin mäkin ihastuin suhun silloin ja sinä iltana, kun kysyit mua sun tyttöystäväksi, olin varma mun tunteista sua kohtaan ja tiesin sen jo silloin tanssiaisiltana olleen rakkautta ensisilmäyksellä” sanoi Marjukka Joonatanille hellästi.




Sitten Joonatan teki jotain, mitä moni tyttö toivoisi miehen tekevän lemmenpäivänä, nimittäin polvistui Marjukan eteen ja otti taskustaan tumman samettisen rasian.

”Rakas! Mitä sä nyt!?” sanoi Marjukka hämmästystä äänessään.



”Mä tiedän, että tää saattaa tulla vähän nopeasti ja yllättäin, mutta ajattelin, että tää olis aika romanttista näin lemmenpäivänä” aloitti Joonatan katsoen hymyillen Marjukkaan.


”Marjukka-rakkaani.. Tulisitko vaimokseni?” kysyi Joonatan ottaen samalla rasiasta mitä kimaltelevimman sormuksen, jonka hän oli löytänyt kultasepän liikkeestä.



”Oi Joonatan! Tulen ehdottomasti vaimoksesi! Mä rakastan sua ihan mielettömästi! En ois osannu oottaa mitään tällaista yllätystä näin lemmenpäivänä” sanoi Marjukka onnellisena ja yllätettynä.

Niin Joonatan pujotti sormuksen Marjukan nimettömään.




”Se on todella kaunis.. Uskomatonta, että musta tulee pian rouva Vanamo” sanoi Marjukka sormustaan ihastellen.
”Se sormus on nyt oikeassa paikassa” sanoi Joonatan.



Sitten tuore kihlapari halasi ja suuteli toisiaan pitkään.

”Suostuisitko sä nyt muuttamaan meille väliaikaisesti? Kuukauden sisällä, kun nyt menemme naimisiin, niin voitaisiin sen jälkeen etsiä meille joku oma kiva pieni asunto” ehdotti Joonatan vielä Marjukalle.
”Tietysti mä muutan teille nyt, mutta koitetaan pian löytää oma asunto” sanoi Marjukka katsoen rakastaan taas syvälle silmiin.


Kihlaparin hempeillessä kevätriehassa Aada ja Annika päättivät hemmotella itseään saunan höyryissä. Aada innostui leikkimään kumiankalla lämpimässä kylpyvedessä. Olin ehdottanut tätä tytöille.



”Aada, ootko sä kuunnellu sen Jyrkin ajatuksia, mitä mieltä se on musta?” kysyi Annika Aadalta tämän kuunnellessa kumiankkaa.
”En mä oo viittiny.. Enkä oo uskaltanut kuunnella mun mielitietynkään ajatuksia.. Mä ajattelin lähestyä sitä tyyppiä niissä tanssiaisissa, jotka sattuu olemaan samana päivänä, kun mulla on synttärit, en kyl tiedä vielä miten” vastasi Aada Annikalle.




”Tehtäiskö diili ja sovitaan tukevamme toisiamme tanssiaisiltana, jos joku meistä saa pakit? Annakin varmaan yrittää sitä sen ihastusta lähestyä siellä tanssiaisissa” kysyi Annika vähän ajan päästä asiaa hetken mietittyään.

”Kiinni veti. Voitais varmaan vähän miettiä etukäteen, miten lähestytään niitä kundeja” sanoi Aada nauttien lämpimästä vedestä.

”Sovittu” totesi Annika sitten tyytyväisenä.




Myöhemmin illalla Joonatan ja Marjukka loikoilivat sängyllä rentoutuen meidän muiden jo ollessa nukkumassa.

”Oli tosi ihana päivä tänään” aloitti Marjukka.
”Niin oli. Tulisitko sä mun kainaloon hetkeksi?” kysyi Joonatan.




Marjukka meni Joonatanin kainaloon ja he tuijottelivat hetken toisiaan.

”Mä haluaisin olla sua lähellä tänä yönä niin lähellä kuin vain voi” sanoi Marjukka sitten yllättäin Joonatanille.
”Ootko sä ihan varma tästä? Ei meidän tarvitse kiirehtiä vielä sen asian kanssa” sanoi Joonatan.
”Oon mä ihan varma. Mä haluan olla sua lähellä” sanoi Marjukka uudestaan.
”Mä lupaan olla erittäin hellä” sanoi Joonatan.

Sen jälkeen he suutelivat toisiaan intohimoisesti ja painautuivat toisiinsa kiinni.



Sinä yönä Joonatan kohteli Marjukkaa kuin kukkaa kämmenellä ja makuuhuoneen lakanat saivat kokea nuoren ja intohimoisen rakkauden osoituksen.


Viikko kului nopeasti ja oli pian perjantai, tyttöjen tanssiais-ilta. Annika päätti suunnata mielensä jo iltaan ja näin hänen tanssivan olohuoneessa juuri ennen kuin koulubussi tuli heitä hakemaan kouluun.


”Miten sä jo näin aikaisin jaksat tanssia? Säästele vähän iltaankin” hihkaisi Aada pikkusiskolleen. Minusta oli hauska nähdä, kuinka hyvin tytöt tulivat keskenään toimeen. 


Koulun jälkeen aurinko paistoi vielä lämpimästi ja näin, miten Aada juoksikin kotiin tultuaan heti kohti tonttimme läheistä jokea. Aada selkeästi viihtyi hyvin ulkona eikä vuodenajallakaan näyttänyt olevan suurta merkitystä ulkona viihtymiselle.


Itse en aikoinani opetellut kalastustaitoa, vaikka ranta olikin yksi lempipaikoistani. Aada oli kuitenkin näköjään päättänyt opetella kalastukseen liittyvät salaisuudet ja viihtyi hyvin pitkään joen rannalla. Lopulta soitin tytölle, että oli aika tulla valmistautumaan tanssiaisia varten.


Käytyään suihkussa huomasin Annan hipsivän työhuoneeseeni. Kurkistin ovelta ja näin tytön harjoittelevan loitsukirjan ensimmäisiä taikoja ja eliksiirejä. Anna oli minulle todennut, ettei ollut niin hirveästi kiinnostunut taikomisesta, joten en ollut huolissani, että tyttö innostuisi liikaa opiskelemaan kirjaa. Muutamasta hyödyllisestä taiasta ei kuitenkaan olisi mitään harmia.


Marjukan olin nähnyt yhä useammin uppoutuneena keittokirjan maailmaan. Ihmettelin mielessäni, että miksi, mutta toisaalta olisi hyvä osata kokata tulevaisuudessa, jos nuori pari suunnitteli vähitellen yhteenmuuttoa omaan kotiin, sillä Marjukka asui nyt pysyvästi kihlauksen myötä meillä.


Tytöt yrittivät saada iltapäivän kulumaan nopeasti touhuamalla kaikennäköistä. Minä innostuin jumppaamaan Joonatanin kanssa ja Anna harjoitteli kitaralla soittamista taustalla. Ihmettelin, miten Marjukka pystyi ikinä keskittymään lukemaan kokkikirjaa keittiön puolella, kun musiikki pauhasi kovaa taustalla.


Jopa Muru meni katsomaan Annan soittoa. Aloittelijaksi tyttö soitti aika hyvin, mitä kuulin stereoiden taustalta.


Tyttöjen huoneessa Annika puolestaan harjoitteli pianon soittoa. En ollut itse koskaan opetellut soittamaan pianoa, mikä voisi olla hyvä taito tulevaisuudessa Annikalle, sillä hän vaikutti tytöltä, joka haluaisi tehdä elämässään jotain suurta kuten olla suuri julkkis tai näyttelijä. Nähtäväksi jäisi toteutuisiko tytön toive.


Olin lopettanut jumppaamisen ja menin työhuoneeseen. Käännyin kuitenkin ovelta pois, sillä huomasin Aadan taas olevan harjoittelemassa siellä perustaikoja. Tulevana perijänä Aadan olisi hyvä hallita useampi taika kaiken varalta.



Aadan käytyä suihkussa, hän jäi miettimään kylppäriin, minkälaisen meikin hän laittaisi tanssiaisiin. Samalla paikalle tuli Justin omissa ajatuksissaan. Olin itse katsomassa televisiota.

”Isä, oonko mä susta ruma?” kysyi Aada yhtäkkiä Justinilta.

”No et tietenkään ole lapsi hyvä ruma. Mistä oot tuollaista saanut päähäsi?” kysyi Justin tyttäreltään.

”No sä puhut totta näköjään. Ajattelin vaan, kun mulla ei oo vieläkään poikaystävää ja tänään illalla tanssiaisten jälkeen on mun synttäritki ja mun pitäis olla perijäkin” kertoi Aada huolistaan isälleen.




”Kyllä sä ehdit vielä. Älä ota pojista mitään stressiä. Mitään ajatuksen lukijoita me miehet ei olla, että jos sä olet kiinnostunut jostain pojasta, niin sun on hyvä tehdä se ihastuksellesi selväksi. Ja me miehet voidaan välillä olla aika ujoja eikä uskalleta välttämättä tehdä aloitetta” kertoi Justin tyttärelleen.
”Mä ajattelin tänään tanssiaisissa pyytää ainakin mun ihastusta tanssimaan ja toivon pääseväni juttelemaankin sen kanssa lähemmin” Aada kertoi.
”Jutelkaa vaikka juhlissa esitettävästä musiikista, sillä pääsee aina alkuun juttelussa. Kyllä sen sitten näkee lähteekö juttu kulkemaan vai ei” ohjeisti Justin.
”Mä vaan mietin sitä, että mitä jos saan pakit?” pohti Aada ääneen.
”Sitten laitat kalastustermein uutta matoa koukkuun. Sähän oot kohta täysi-ikäinen ja pääset käymään baareissa. Niistäkin paikoista voi löytää tulevan kumppaninsa. Niinhän minä kauan sitten äitisikin löysin” rohkaisi Justin.
”Kiitos iskä neuvoista. Mä pidän noi vinkit mielessä” sanoi Aada ja halasi vielä isäänsä.



Vihdoin ja viimein koitti se hetki, jota tytöt olivat koko päivän odottaneet. Limusiini saapui kotimme eteen ja tytöt astuivat yksitellen limusiinin kyytiin. Ennen limusiinin saapumista kuulin, kuinka tytöt lupasivat toisilleen pitävänsä tänään hauskaa ja tukevansa toisiansa heidän tarkasti suunnitelmissaan tärkeissä liikkeissään.


Tanssiaisten päätyttyä Aadan tuli aika kasvaa nuoreksi aikuiseksi. Tyttö oli niin onnellinen tanssiaisista, että häntä ei harmittanut yhtään, että hän ei ollut ehtinyt kotiin asti viettämään synttäreitään.


Aadasta kasvoi varsin kaunis nuori nainen, jonka mielessä pyöri tällä hetkellä muuan ihana poika, jonka kanssa hänellä oli ollut pientä säpinää tanssiaisissa eikä malttanut enää odottaa, mitä tulevaisuus toisi tullessaan.


Aamulla Aada oli ensimmäiseksi rynnännyt peilin eteen muuttamaan nutturatyylinsä pois ja vaihtoi kaikki vaatteet muodikkaammiksi ja ehkä astetta aikuisemmiksikin. Aadasta tuli mielestäni hyvin kaunis nuori nainen. Eikä Aada näyttänyt tarkkailevan vieläkään linjojaan, sillä aamupala oli usein erittäin iso annos, joka Aadan lautaselta löytyi.


Kesken aamupalan tuli kuitenkin aika lähteä Aadan valmistujaisiin. Aadan kaunis hulmuava poninhäntä jäi koulukaavun hatun alle, mutta tyttö näytti siitäkin huolimatta iloiselta.


Annikakin näytti oikein sievältä mielestäni juhlamekossaan ja huomasin tytön huulilla salaperäisen hymyn, kun lähdimme taksilla kohti koulua ja kaupungintaloa.


Näin kaukaa, kuinka Justin odotti meitä muita kaupungintalon rappusilla, sillä hän oli ollut liikenteessä virka-autollaan. Hän oli iloisen näköinen siitä, että näki nyt toisen lapsensa valmistuvan koulusta.


Annan johdolla koko muu perhe juoksi kohti kaupungintalon rappusia, missä Justin meitä jo odotti. Olimme vähän jo myöhässä, sillä jouduimme ruuhkaan keskustaan johtavalla tiellä, koska poliisit olivat yllättäin päättäneet pitää pienen ratsian.



Aadan valmistujaisjuhla kaupungintalolla oli hyvin herkkä tilaisuus. Erityisesti seurasin Aadaa, mutta muutkin nuoret olivat hyvin laittautuneita ja samanaikaisesti laittoivat hattunsa tupsun hatun oikealle puolelle valmistumisen merkiksi. Aada oli fiksu ja minua harmitti, koska lähellämme ei ollut yliopistoa, jonne Aada olisi voinut mennä sivistämään itseään vielä lisää.

”Jes!! Vihdoinkin vapaa!!” kiljui Aada heitettyään todistuksensa ilmaan.

Kommentin kuultuani ajattelin mielessäni, että ehkä on toisaalta hyvä, ettei lähellämme ole yliopistoa, sillä päättelin tuosta, että Aada haluaisi pian päästä oikean työn makuun. Mielessäni vahvistui päätös asiasta, jota olin jo pitkään miettinyt.




Aada ei jostain syystä ollut halunnut järjestää mitään valmistujaisbileitä, joten päätin soittaa työpaikalleni.

”Hei! Alina tässä soittelee. Soitin ilmoittaakseni, että jäisin eläkkeelle työstäni huomisesta alkaen. Oli ilo tehdä töitä kanssanne. Hyvää jatkoa teille kaikille toimitukseen” sanoin kännykkääni vähän haikeana.



Koko perhe hurrasi minulle rohkeasta päätöksestäni jäädä eläkkeelle. Minulla ei kuitenkaan ollut vielä aavistustakaan siitä, mitä tekisin sillä kaikella vapaa-ajalla, joka minulle nyt jäisi, kun ei enää tarvitsisi mennä töihin.



Katsoin Aadaa kohti ja osoitin seuraavat sanani hänelle.

”Nyt sinun on aika ottaa vastuu perheen elättämisestä. Toivottavasti sinulla on jo suunnitelmissa, mille uralle aiot tähdätä” sanoin Aadalle.
”Älä Äiti huoli. Mulla on jo selvillä, mitä haluun tehdä työkseni. Se vaatii vaan pieniä valmisteluja ensin” sanoi Aada huolettomasti.



Aada kääntyi minusta poispäin samalla mietteliään näköisenä. Olisin halunnut tietää, mitä tytön mielessä pyöri. Onneksi meillä kuitenkin on säästöjä, joten Aadalle ei iskisi paniikkia vielä töiden takia.


Keittiössä oli meteli noussut niin kovaksi muiden puheensorinasta, että en ihmetellyt, miksi löysin Justinin kylppäristä puhumassa puheluaan. Puhelun sisällöstä pystyin päättelemään, että Justinkin oli nyt päättänyt jäädä eläkkeelle.


Lopetettuaan puhelun halasin Justinia ja onnittelin häntä eläkkeelle jäämisestä. Riemuitsimme siitä, että meille jäisi nyt toisillemme aikaa enemmän, kun työ ei enää sanelisi rytmiämme. Joonatan saapui myös riemuitsemaan kanssamme isänsä eläkkeelle jääntiä.


Muiden mennessä nukkumaan menin vielä koneelle katsomaan vielä viimeisen kerran työsähköpostiani ennen kuin se lakkaisi kokonaan olemasta. Olin kyllä tehnyt itselleni toisen sähköpostitilin juuri sitä varten, kun työposti sulkeutuisi.


Työpostissani ei ollut enää mitään uutta postia, joten lähetin entisille työkavereilleni viimeisen sähköpostin, jossa olisi minun uusi sähköpostiosoitteeni, jos he haluaisivat olla minuun vielä yhteydessä. Sitten menin katsomaan uuden osoitteeni postit.


Ruudulle pamahtanut viesti säikäytti minut niin pahasti, että pomppasin tuolilta pystyyn. En voinut uskoa asiaa todeksi, sillä olimme olleet niin varovaisia.


Miten voisin kertoa rakkaalle tyttärelleni, että hän olisi vaarassa? Vai jättäisinkö asiasta kertomatta, ettei tyttö epäilisi jokaista miestä KillSupersin jäseneksi ja tulisi vainoharhaiseksi? Tämä oli kuin isku vasten kasvoja, enkä tiennyt mitä tekisin.









Kommentit ovat taas tervetulleita! :D Kertooko Alina saamastaan viestistä Aadalle? Sen ja häähumua tulette näkemään seuraavassa osassa ;)