lauantai 23. helmikuuta 2013

16. Kun katsoit minuun

Kiitokset näin aluksi kaikille kommentoijille, sillä ne antavat minulle intoa jatkaa tätä tarinaa. Tässä osassa on paljon romantiikkaa ja vähän myös sitä lupaamaani jännitystä. Lukuiloa kaikille! :D


Oli sunnuntai aamu Twinbrookissa. Vanamoiden keittiössä porisi kahvinkeitin, joka ei ole kovin yleinen ääni tässä perheessä. Kenelläkään, kun ei ollut aikaisemmin ollut tapana juoda kahvia. Keitin oltiin hankittu pääasiassa vieraita varten aikoinaan. 


Nyt keitintä käytti Marjukka, poikani tyttöystävä, joka oli ottanut jo tavakseen viettää öitä Joonatanin luona. Eihän siinä mitään pahaa ole, sillä on ihanaa katsoa, kuinka omat lapset pikkuhiljaa löytävät itselleen sopivan kumppanin rinnalleen jakamaan arjen ilot ja surut.



”Tulipas vahvaa kahvia” kuulin Marjukan tokaisevan Joonatanille.
”Ota jääkaapista jotain suolasta sen kahvin kanssa, jos se menee sitten paremmin alas” opasti Joonatan avuliaasti rakastaan.




Näin Joonatanin haukkaavan leivästään palan ja miettivän jotain samalla.

”Tänäänhän on lemmenpäivä. Mentäisiinkö käymään kevätriehassa tänään?” kysyi Joonatan Marjukalta.




Marjukka siemaisi kupistaan kahvia.

”Mennään vaan kevätriehaan. Toivottavasti siellä on jotain sopivaa myös nuorille rakastavaisille” vihjaili Marjukka Joonatanille.

”On siellä ainakin ne tanssikilpailut, jossa voi voittaa kevään kuningatar ja kuningas tittelit” totesi Joonatan huvittuneesti.

”Oi kuinka romanttista” kuulin Marjukan murahtavan kahvin hörppimisen välistä.

Minulla oli sellainen tunne, että pojallani ja Marjukalla taisi olla erilaiset käsitykset siitä, mikä olisi hempeää toimintaa lemmenpäivälle.



Istahdin katsomaan sohvalle päivän sääennusteen, joka lupasi ikäväkseni sadetta iltapäivälle. Annika ja Anna ottivat heti aamulla mittaa toisistaan shakin parissa ja rupattelivat samalla.

”Broidi on ihan fall in love” kuulin Annikan toteavan siskolleen kateutta äänessään.
”Antaa sen olla. Jossain vaiheessa meidänkin vuoro tulee” vastasi Anna iloisesti.

”Koita nyt siirtää jotain nappulaa, äläkä koko ajan kyylää, mitä veli tekee” Anna tokaisi kärsimättömästi vähän ajan päästä, kun Annika oli jäänyt miettimään siirtoaan pidemmäksi aikaa.




Justinin herättyä menimme yhdessä syömään aamupalaksi eiliseltä jäänyttä piirakkaa.

”Kulta, voisimmeko tänään tehdä jotain kivaa ihan kahdestaan? Tänään on lemmenpäivä ja haluaisin viettää sun kanssa aikaa ihan vaan kahdestaan” selitin Justinille.
”Jos menisimme käymään kevätriehassa vähän tanssimassa hitaita” ehdotti Justin hetken mietittyään.
”Oi, se olisi ihanaa. Ei ollakaan pitkään aikaan käyty missään tanssimassa yhdessä. Mitähän sitä laittaisi päälle?” mietin jo innoissani ja suuntasin ajatukset jo iltapäivään piirakan palaa samalla loppuun syödessäni.



Sääennustus piti valitettavasti paikkaansa, sillä vettä satoi lujaa juuri silloin, kun olimme päässeet kevätriehaan. Etsin katseellani tanssilattiaa, kun huomasin Joonatanin ja Marjukan testaamassa rakkautensa vahvuutta leikkimielisellä laitteella.


Tulos sai parin riemastumaan, sillä tulos oli toisiksi suurin. Näin parin halaavan toisiaan ja vaikutti, että he unohtivat olevansa julkisella paikalla muiden silmäparien tuijoteltavana.



Ilma ei nuoren parin touhuja haitannut, sillä näin Marjukan menevän hoitamaan hetkeksi sateesta huolimatta pusukojua.

”Pusuja tarjolla! Vain viisi simeoleonia kappale! Tuotto menee hyväntekeväisyyteen!” markkinoi Marjukka pusuja kojulla.

Ihmettelin, miten Joonatan pystyi antamaan tyttöystävänsä olla pusukojussa, sillä kojulle voisi tulla asioimaan joku muu kuin oma poikaystävä.




Pian näin, kuinka Joonatan meni kojun luokse ja pussasi Marjukan kanssa.

” Valkea ritarisi saapuu pelastamaan sinut pusukojun vaaroilta” naureskeli Joonatan ja näin hänen tarttuvan Marjukkaa kädestä ja kuljettavan tytön pois kojun luota.



Pari suuteli pitkään toisiaan toisissaan kiinni. Minun oli tunnustettava, että parin välillä näytti olevan aitoa intohimoa. Aloin koko ajan tykkäämään poikani tyttöystävästä yhä enemmän.



”Saisinko luvan?” kysyi Justin minulta kohteliaasti tanssipaikalla.
”Saat” sanoin ja aloimme tanssimaan hidasta biisiä.




”Muistatko kulta vielä sen illan kun tapasimme?” kysyin Justinilta.
”Muistanhan minä. Se oli yksi parhaimmista illoista elämässäni, sillä silloin tapasin sinut” sanoi Justin ja katsoi minua syvälle silmiin.
”Mäkin muistan sen illan vielä. Mulle tulee tanssiessa mieleen aina se ilta, kun tapasimme ensimmäistä kertaa. Se taisi olla rakkautta ensisilmäyksellä vai mitä luulet?” kysyin samalla katsoen vanhentunutta, mutta silti niin komeaa miestäni silmiin.




”Niinhän se oli rakkautta ensisilmäyksellä ja minusta tuntuu, että tuo nuori pari meidän lähellä on myös löytänyt rakkauden. Älä viitsi koko ajan tuijottaa, mitä he tekevät. Vähän yksityisyyttä rakkaani” Justin sanoi minulle.
”Mutta kun Joonatan on mun ainoa poika. En halua, että kukaan nainen murskaa sen sydäntä” sanoin poikaani samalla tuijottaen vähän matkan päästä.
”Et sä voi suojella sun poikaa loputtomiin asti” sanoi Justin minulle lämpöä äänessään.
”No en mä varmaan voikaan suojella sitä loputtomiin. Ehkä mun vaan pitää lopettaa sen suojelu nyt tästä illasta alkaen” sanoin Justinille.




Katselin, kuinka Joonatan kietoi kätensä Marjukan ympärille ja he tanssivat hitaasti musiikin tahtiin. 

”Tämähän sujuu hyvin. Ootko sä paljon tanssinut aikaisemmin?” kuulin Joonatanin kysyvän Marjukalta.
”En mä niin hirveästi ole tanssinut aikaisemmin. Sä viet hyvin” sanoi Marjukka ja hymyili Joonatanille.



Joonatan osoitti Marjukalle olevansa parkettien partaveitsi ja taivutti tyylikkäästi Marjukkaa kesken hitaan biisin. Marjukka nauroi heleästi ja nautti silmin nähden Joonatanin otteista tanssilattialla.



”Pitäisiköhän meidän lähteä kotiin ja antaa nuoren parin olla hetki ihan kahdestaankin?” kysyi Justin minulta.
”Mennään vaan kotiin ja lämmitetään vaikka minttukaakaot” sanoin reippaasti ja huomasin, että sade alkoi pikkuhiljaa olla loppumaan päin.




Joonatan hiveli Marjukan poskea hellästi.
”Muistatko vielä sen tanssiaisillan? Mä ihastuin suhun silloin päätä pahkaa, kun katsoin sun silmiin” sanoi Joonatan hellästi Marjukalle.
”Ja kun sä katsoit muhun takaisin, olin ihan myyty.. Sen jälkeen mä uskalsinkin tulla pyytämään sua tanssimaan” jatkoi Joonatan.
”Niin mäkin ihastuin suhun silloin ja sinä iltana, kun kysyit mua sun tyttöystäväksi, olin varma mun tunteista sua kohtaan ja tiesin sen jo silloin tanssiaisiltana olleen rakkautta ensisilmäyksellä” sanoi Marjukka Joonatanille hellästi.




Sitten Joonatan teki jotain, mitä moni tyttö toivoisi miehen tekevän lemmenpäivänä, nimittäin polvistui Marjukan eteen ja otti taskustaan tumman samettisen rasian.

”Rakas! Mitä sä nyt!?” sanoi Marjukka hämmästystä äänessään.



”Mä tiedän, että tää saattaa tulla vähän nopeasti ja yllättäin, mutta ajattelin, että tää olis aika romanttista näin lemmenpäivänä” aloitti Joonatan katsoen hymyillen Marjukkaan.


”Marjukka-rakkaani.. Tulisitko vaimokseni?” kysyi Joonatan ottaen samalla rasiasta mitä kimaltelevimman sormuksen, jonka hän oli löytänyt kultasepän liikkeestä.



”Oi Joonatan! Tulen ehdottomasti vaimoksesi! Mä rakastan sua ihan mielettömästi! En ois osannu oottaa mitään tällaista yllätystä näin lemmenpäivänä” sanoi Marjukka onnellisena ja yllätettynä.

Niin Joonatan pujotti sormuksen Marjukan nimettömään.




”Se on todella kaunis.. Uskomatonta, että musta tulee pian rouva Vanamo” sanoi Marjukka sormustaan ihastellen.
”Se sormus on nyt oikeassa paikassa” sanoi Joonatan.



Sitten tuore kihlapari halasi ja suuteli toisiaan pitkään.

”Suostuisitko sä nyt muuttamaan meille väliaikaisesti? Kuukauden sisällä, kun nyt menemme naimisiin, niin voitaisiin sen jälkeen etsiä meille joku oma kiva pieni asunto” ehdotti Joonatan vielä Marjukalle.
”Tietysti mä muutan teille nyt, mutta koitetaan pian löytää oma asunto” sanoi Marjukka katsoen rakastaan taas syvälle silmiin.


Kihlaparin hempeillessä kevätriehassa Aada ja Annika päättivät hemmotella itseään saunan höyryissä. Aada innostui leikkimään kumiankalla lämpimässä kylpyvedessä. Olin ehdottanut tätä tytöille.



”Aada, ootko sä kuunnellu sen Jyrkin ajatuksia, mitä mieltä se on musta?” kysyi Annika Aadalta tämän kuunnellessa kumiankkaa.
”En mä oo viittiny.. Enkä oo uskaltanut kuunnella mun mielitietynkään ajatuksia.. Mä ajattelin lähestyä sitä tyyppiä niissä tanssiaisissa, jotka sattuu olemaan samana päivänä, kun mulla on synttärit, en kyl tiedä vielä miten” vastasi Aada Annikalle.




”Tehtäiskö diili ja sovitaan tukevamme toisiamme tanssiaisiltana, jos joku meistä saa pakit? Annakin varmaan yrittää sitä sen ihastusta lähestyä siellä tanssiaisissa” kysyi Annika vähän ajan päästä asiaa hetken mietittyään.

”Kiinni veti. Voitais varmaan vähän miettiä etukäteen, miten lähestytään niitä kundeja” sanoi Aada nauttien lämpimästä vedestä.

”Sovittu” totesi Annika sitten tyytyväisenä.




Myöhemmin illalla Joonatan ja Marjukka loikoilivat sängyllä rentoutuen meidän muiden jo ollessa nukkumassa.

”Oli tosi ihana päivä tänään” aloitti Marjukka.
”Niin oli. Tulisitko sä mun kainaloon hetkeksi?” kysyi Joonatan.




Marjukka meni Joonatanin kainaloon ja he tuijottelivat hetken toisiaan.

”Mä haluaisin olla sua lähellä tänä yönä niin lähellä kuin vain voi” sanoi Marjukka sitten yllättäin Joonatanille.
”Ootko sä ihan varma tästä? Ei meidän tarvitse kiirehtiä vielä sen asian kanssa” sanoi Joonatan.
”Oon mä ihan varma. Mä haluan olla sua lähellä” sanoi Marjukka uudestaan.
”Mä lupaan olla erittäin hellä” sanoi Joonatan.

Sen jälkeen he suutelivat toisiaan intohimoisesti ja painautuivat toisiinsa kiinni.



Sinä yönä Joonatan kohteli Marjukkaa kuin kukkaa kämmenellä ja makuuhuoneen lakanat saivat kokea nuoren ja intohimoisen rakkauden osoituksen.


Viikko kului nopeasti ja oli pian perjantai, tyttöjen tanssiais-ilta. Annika päätti suunnata mielensä jo iltaan ja näin hänen tanssivan olohuoneessa juuri ennen kuin koulubussi tuli heitä hakemaan kouluun.


”Miten sä jo näin aikaisin jaksat tanssia? Säästele vähän iltaankin” hihkaisi Aada pikkusiskolleen. Minusta oli hauska nähdä, kuinka hyvin tytöt tulivat keskenään toimeen. 


Koulun jälkeen aurinko paistoi vielä lämpimästi ja näin, miten Aada juoksikin kotiin tultuaan heti kohti tonttimme läheistä jokea. Aada selkeästi viihtyi hyvin ulkona eikä vuodenajallakaan näyttänyt olevan suurta merkitystä ulkona viihtymiselle.


Itse en aikoinani opetellut kalastustaitoa, vaikka ranta olikin yksi lempipaikoistani. Aada oli kuitenkin näköjään päättänyt opetella kalastukseen liittyvät salaisuudet ja viihtyi hyvin pitkään joen rannalla. Lopulta soitin tytölle, että oli aika tulla valmistautumaan tanssiaisia varten.


Käytyään suihkussa huomasin Annan hipsivän työhuoneeseeni. Kurkistin ovelta ja näin tytön harjoittelevan loitsukirjan ensimmäisiä taikoja ja eliksiirejä. Anna oli minulle todennut, ettei ollut niin hirveästi kiinnostunut taikomisesta, joten en ollut huolissani, että tyttö innostuisi liikaa opiskelemaan kirjaa. Muutamasta hyödyllisestä taiasta ei kuitenkaan olisi mitään harmia.


Marjukan olin nähnyt yhä useammin uppoutuneena keittokirjan maailmaan. Ihmettelin mielessäni, että miksi, mutta toisaalta olisi hyvä osata kokata tulevaisuudessa, jos nuori pari suunnitteli vähitellen yhteenmuuttoa omaan kotiin, sillä Marjukka asui nyt pysyvästi kihlauksen myötä meillä.


Tytöt yrittivät saada iltapäivän kulumaan nopeasti touhuamalla kaikennäköistä. Minä innostuin jumppaamaan Joonatanin kanssa ja Anna harjoitteli kitaralla soittamista taustalla. Ihmettelin, miten Marjukka pystyi ikinä keskittymään lukemaan kokkikirjaa keittiön puolella, kun musiikki pauhasi kovaa taustalla.


Jopa Muru meni katsomaan Annan soittoa. Aloittelijaksi tyttö soitti aika hyvin, mitä kuulin stereoiden taustalta.


Tyttöjen huoneessa Annika puolestaan harjoitteli pianon soittoa. En ollut itse koskaan opetellut soittamaan pianoa, mikä voisi olla hyvä taito tulevaisuudessa Annikalle, sillä hän vaikutti tytöltä, joka haluaisi tehdä elämässään jotain suurta kuten olla suuri julkkis tai näyttelijä. Nähtäväksi jäisi toteutuisiko tytön toive.


Olin lopettanut jumppaamisen ja menin työhuoneeseen. Käännyin kuitenkin ovelta pois, sillä huomasin Aadan taas olevan harjoittelemassa siellä perustaikoja. Tulevana perijänä Aadan olisi hyvä hallita useampi taika kaiken varalta.



Aadan käytyä suihkussa, hän jäi miettimään kylppäriin, minkälaisen meikin hän laittaisi tanssiaisiin. Samalla paikalle tuli Justin omissa ajatuksissaan. Olin itse katsomassa televisiota.

”Isä, oonko mä susta ruma?” kysyi Aada yhtäkkiä Justinilta.

”No et tietenkään ole lapsi hyvä ruma. Mistä oot tuollaista saanut päähäsi?” kysyi Justin tyttäreltään.

”No sä puhut totta näköjään. Ajattelin vaan, kun mulla ei oo vieläkään poikaystävää ja tänään illalla tanssiaisten jälkeen on mun synttäritki ja mun pitäis olla perijäkin” kertoi Aada huolistaan isälleen.




”Kyllä sä ehdit vielä. Älä ota pojista mitään stressiä. Mitään ajatuksen lukijoita me miehet ei olla, että jos sä olet kiinnostunut jostain pojasta, niin sun on hyvä tehdä se ihastuksellesi selväksi. Ja me miehet voidaan välillä olla aika ujoja eikä uskalleta välttämättä tehdä aloitetta” kertoi Justin tyttärelleen.
”Mä ajattelin tänään tanssiaisissa pyytää ainakin mun ihastusta tanssimaan ja toivon pääseväni juttelemaankin sen kanssa lähemmin” Aada kertoi.
”Jutelkaa vaikka juhlissa esitettävästä musiikista, sillä pääsee aina alkuun juttelussa. Kyllä sen sitten näkee lähteekö juttu kulkemaan vai ei” ohjeisti Justin.
”Mä vaan mietin sitä, että mitä jos saan pakit?” pohti Aada ääneen.
”Sitten laitat kalastustermein uutta matoa koukkuun. Sähän oot kohta täysi-ikäinen ja pääset käymään baareissa. Niistäkin paikoista voi löytää tulevan kumppaninsa. Niinhän minä kauan sitten äitisikin löysin” rohkaisi Justin.
”Kiitos iskä neuvoista. Mä pidän noi vinkit mielessä” sanoi Aada ja halasi vielä isäänsä.



Vihdoin ja viimein koitti se hetki, jota tytöt olivat koko päivän odottaneet. Limusiini saapui kotimme eteen ja tytöt astuivat yksitellen limusiinin kyytiin. Ennen limusiinin saapumista kuulin, kuinka tytöt lupasivat toisilleen pitävänsä tänään hauskaa ja tukevansa toisiansa heidän tarkasti suunnitelmissaan tärkeissä liikkeissään.


Tanssiaisten päätyttyä Aadan tuli aika kasvaa nuoreksi aikuiseksi. Tyttö oli niin onnellinen tanssiaisista, että häntä ei harmittanut yhtään, että hän ei ollut ehtinyt kotiin asti viettämään synttäreitään.


Aadasta kasvoi varsin kaunis nuori nainen, jonka mielessä pyöri tällä hetkellä muuan ihana poika, jonka kanssa hänellä oli ollut pientä säpinää tanssiaisissa eikä malttanut enää odottaa, mitä tulevaisuus toisi tullessaan.


Aamulla Aada oli ensimmäiseksi rynnännyt peilin eteen muuttamaan nutturatyylinsä pois ja vaihtoi kaikki vaatteet muodikkaammiksi ja ehkä astetta aikuisemmiksikin. Aadasta tuli mielestäni hyvin kaunis nuori nainen. Eikä Aada näyttänyt tarkkailevan vieläkään linjojaan, sillä aamupala oli usein erittäin iso annos, joka Aadan lautaselta löytyi.


Kesken aamupalan tuli kuitenkin aika lähteä Aadan valmistujaisiin. Aadan kaunis hulmuava poninhäntä jäi koulukaavun hatun alle, mutta tyttö näytti siitäkin huolimatta iloiselta.


Annikakin näytti oikein sievältä mielestäni juhlamekossaan ja huomasin tytön huulilla salaperäisen hymyn, kun lähdimme taksilla kohti koulua ja kaupungintaloa.


Näin kaukaa, kuinka Justin odotti meitä muita kaupungintalon rappusilla, sillä hän oli ollut liikenteessä virka-autollaan. Hän oli iloisen näköinen siitä, että näki nyt toisen lapsensa valmistuvan koulusta.


Annan johdolla koko muu perhe juoksi kohti kaupungintalon rappusia, missä Justin meitä jo odotti. Olimme vähän jo myöhässä, sillä jouduimme ruuhkaan keskustaan johtavalla tiellä, koska poliisit olivat yllättäin päättäneet pitää pienen ratsian.



Aadan valmistujaisjuhla kaupungintalolla oli hyvin herkkä tilaisuus. Erityisesti seurasin Aadaa, mutta muutkin nuoret olivat hyvin laittautuneita ja samanaikaisesti laittoivat hattunsa tupsun hatun oikealle puolelle valmistumisen merkiksi. Aada oli fiksu ja minua harmitti, koska lähellämme ei ollut yliopistoa, jonne Aada olisi voinut mennä sivistämään itseään vielä lisää.

”Jes!! Vihdoinkin vapaa!!” kiljui Aada heitettyään todistuksensa ilmaan.

Kommentin kuultuani ajattelin mielessäni, että ehkä on toisaalta hyvä, ettei lähellämme ole yliopistoa, sillä päättelin tuosta, että Aada haluaisi pian päästä oikean työn makuun. Mielessäni vahvistui päätös asiasta, jota olin jo pitkään miettinyt.




Aada ei jostain syystä ollut halunnut järjestää mitään valmistujaisbileitä, joten päätin soittaa työpaikalleni.

”Hei! Alina tässä soittelee. Soitin ilmoittaakseni, että jäisin eläkkeelle työstäni huomisesta alkaen. Oli ilo tehdä töitä kanssanne. Hyvää jatkoa teille kaikille toimitukseen” sanoin kännykkääni vähän haikeana.



Koko perhe hurrasi minulle rohkeasta päätöksestäni jäädä eläkkeelle. Minulla ei kuitenkaan ollut vielä aavistustakaan siitä, mitä tekisin sillä kaikella vapaa-ajalla, joka minulle nyt jäisi, kun ei enää tarvitsisi mennä töihin.



Katsoin Aadaa kohti ja osoitin seuraavat sanani hänelle.

”Nyt sinun on aika ottaa vastuu perheen elättämisestä. Toivottavasti sinulla on jo suunnitelmissa, mille uralle aiot tähdätä” sanoin Aadalle.
”Älä Äiti huoli. Mulla on jo selvillä, mitä haluun tehdä työkseni. Se vaatii vaan pieniä valmisteluja ensin” sanoi Aada huolettomasti.



Aada kääntyi minusta poispäin samalla mietteliään näköisenä. Olisin halunnut tietää, mitä tytön mielessä pyöri. Onneksi meillä kuitenkin on säästöjä, joten Aadalle ei iskisi paniikkia vielä töiden takia.


Keittiössä oli meteli noussut niin kovaksi muiden puheensorinasta, että en ihmetellyt, miksi löysin Justinin kylppäristä puhumassa puheluaan. Puhelun sisällöstä pystyin päättelemään, että Justinkin oli nyt päättänyt jäädä eläkkeelle.


Lopetettuaan puhelun halasin Justinia ja onnittelin häntä eläkkeelle jäämisestä. Riemuitsimme siitä, että meille jäisi nyt toisillemme aikaa enemmän, kun työ ei enää sanelisi rytmiämme. Joonatan saapui myös riemuitsemaan kanssamme isänsä eläkkeelle jääntiä.


Muiden mennessä nukkumaan menin vielä koneelle katsomaan vielä viimeisen kerran työsähköpostiani ennen kuin se lakkaisi kokonaan olemasta. Olin kyllä tehnyt itselleni toisen sähköpostitilin juuri sitä varten, kun työposti sulkeutuisi.


Työpostissani ei ollut enää mitään uutta postia, joten lähetin entisille työkavereilleni viimeisen sähköpostin, jossa olisi minun uusi sähköpostiosoitteeni, jos he haluaisivat olla minuun vielä yhteydessä. Sitten menin katsomaan uuden osoitteeni postit.


Ruudulle pamahtanut viesti säikäytti minut niin pahasti, että pomppasin tuolilta pystyyn. En voinut uskoa asiaa todeksi, sillä olimme olleet niin varovaisia.


Miten voisin kertoa rakkaalle tyttärelleni, että hän olisi vaarassa? Vai jättäisinkö asiasta kertomatta, ettei tyttö epäilisi jokaista miestä KillSupersin jäseneksi ja tulisi vainoharhaiseksi? Tämä oli kuin isku vasten kasvoja, enkä tiennyt mitä tekisin.









Kommentit ovat taas tervetulleita! :D Kertooko Alina saamastaan viestistä Aadalle? Sen ja häähumua tulette näkemään seuraavassa osassa ;)

18 kommenttia:

  1. Eikä, et saa pitää mua tälläsessä jännityksessä, sun on pakko tehdä uus luku NOPEESTI!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista! :D Hyvää kannattaa aina odottaa, eikö? :) Mä oon jotenkin nyt tarinaa kirjottaessa, että tykkään panostaa tuohon tekstiin ja teen sen yleensä rauhallisesti..Jos tuntuu, että tökkii niin lopetan siltä päivältä ja jatkan seuraavana..Yleensä yritän mielessänikin työstää, miten osan yleensä lähden aloittamaan, koska mun tapauksessa alku ja lopetus on tärkeimmät, keskelle sitten tulee kehitettyä aina jotain.. :D Mutta joo, koitan kirjoittaa tuon seuraavan osan pian :D

      Poista
  2. Ooh, olipas jännittävä lopetus! :--D
    Parissa kohtaa LUULIN, että oli kirjoitusvirhe ja luin pari kertaa uudestaan... ja sitten tajusin itse lukeneeni vähän väärin. Hups :---DD

    Lukutaito kunniaan! :----DDD

    Adasta varttui varsin mielenkiintoisen näköinen nuori nainen, en nyt sano, että hän ruma olisi! Mielenkiintoisella tavalla kaunis, kuten äitinsäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kivasta kommentista Jellu! :D Tässä jaksossa jotkut lauserakenteet saattavat olla hitusen hankalia, joten ei ihme, että sitä voi vahingossa lukea vähän väärin.. :)

      Juu Aadasta varttui taas mielenkiintoisella tavalla kaunis nuori nainen..Mun makuun on vähän liian kulmikkaat kasvot, mutta tykkäsin Aadasta teininä tosi paljon ja päädyin valitsemaan hänet perijäksi(jos Annika olis ollu noita ni olisin valinnut sen perijäks)..No tulevaisuudessa on kiva nähdä. minkä näköisiä lapsia Aada tulee saamaan..Melkein toivon, että joku poika perisi noitageenin niin pääsisi vaikuttamaan suvun naisten ulkonäköön tuomalla siihen lisää erilaista verta..Mutta katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan( ja Aadaa on tosi mielenkiintoista stailata) :D

      Poista
  3. Sä olet mahtava kirjoittaja. Itse luin tän semmosessa putkessa, mutta muuten ottaen aivan mahtava LC! Sulla on oma tapasi kirjoittaa ja tykkään tästä tosi paljon. Toivottavasti jaksat jatkaa legacyas! ;DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset aivan mahtavasta kommentista! :D Piristi kovasti..Ja kiva kun tykkäät legacystä.. Kiva, kun kirjoitustapani näyttää jollain tavalla eroavan muista, erottuu siis tarinakin sillä tavalla joukosta.. Mä kyllä painin itseni kanssa välillä tuota tekstiä kirjottaessa, kun lupaan täällä että alotan ja sit huomaan ruutua tuijottaessa, että ei saa aikaiseksi mitään tai sitten tökkii ja pahasti..Joinain päivinä kirjoittaminen sujuu kuin itsestään ja olen voinut tunnissa saada 20 kuvaa kirjoitetuksi..Tänkin osan kohdalla kirjotin kahdessa osassa tän: ensin 20 kuvaa sieltä täältä pakolla ja loput tuli kirjoitettua helposti seuraavana päivänä :D Mutta ehdottomasti jatkan legacyani hamaan tulevaisuuteen asti, ainoastaan siinä tapauksessa tarina loppuu, mikäli koneeni menee rikki yllättäin niin ettei suostu enää aukeamaan..Pelin ongelmien kanssa pärjään ja usein pystyn ne ratkomaan itse, joten niihin tämän tarinan ei pitäisi kaatua :D Inspis vaan on välillä kadoksissa, vaikkakin on mulla Vanamoiden varalle suunniteltu juonikuvioita monien sukupolvien päähän :D

      Poista
  4. Mikä sähköpostiohjelma tuo on? :D Hyvä LC edelleen, vähän kyllä tuo fontti häiritsee lukemista :/ Se entinen oli parempi. Aadasta kasvoi todella kaunis, turhaan hänellä on ulkonäköpaineita ja poikapaineita. (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista! :D Kiva kuulla sustakin taas jotain... :) Onko sulla jotain simssiin liittyvää blogia tällä hetkellä?(muutaman kerran oon käyny joitain kurkkimassa ja usein bloggeri sanoo, että blogi on poistettu, joten olen tipahtanut pois kärryiltä) Eikös kuulostakin tutulta tuo s-postiohjelma? Mulla on paha tapa napsia oikeasta elämästä joitain juttuja ja muuttaa ne simsmäisiksi ;) Mitä fonttiin tulee, niin tuo menee vaihtoon muutaman osan päästä, sillä en tykkää tuosta itsekään..Vaihdoin, kun joku sitä pyys..Mul on näköjään bannerin vaihdon yhteydessä tullut tavaksi vaihtaa myös fontti :D Aadasta tuli kyllä todella nätti, maltan tuskin odottaa millaisia lapsia tulee joskus saamaan :D Jatkoa varmaan parin viikon sisään, täytyy koittaa tulevalla viikolla vähän taas pelata :D

      Poista
  5. Sä olet kyllä tosi hyvä kirjoittaja! Joonatan ja Marjukka on kyllä tosi söpö pari. Aadasta tuli kaunis nuori nainen. Joissakin kohdissa häiritsi tämmöinen: Se taisi olla rakkautta ensisilmäyksellä vai mitä luulet?” "Niiinhän se oli rakkautta ensisilmäyksellä ja......."
    Eli kun simit puhuu niin ne toistaa sen mitä toinen sanoo ja se häiritsi hieman lukiessa. Mutta muuten kyllä oli hyvä osa!

    Kävisikö linkinvaihto: legacy-garden.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista! :D Mustakin Marjukka ja Joonatan on tosi söpö pari..Extroissa sitten näette paremmin heidän elämänsä jatkoa kunhan ensin saan pelattua sillä tallennuksella..Ja Aadasta tykkään myös paljon.. Mielenkiintoinen huomio sulla..Täytyy koittaa jatkossa välttää tuota ns. turhaa toistelua, oon ajatellu, että tekstiä olis hempompi(varsinkin keskusteluja) seurata, jos ne vähän toistaa mihin ne jatkaa vastaamista, mutta ootte näköjään jo niin taitavia seuraamaan, että voin jatkossa jättää nuo toistelut pois :D ja linkinvaihto käy mieluusti :D

      Poista
  6. Tykkäsin taas ihan hirveän paljon! Musta on älyttömän suloista, miten läheisiä tytöt ja oikeastaan koko perhe on keskenään. Aadasta kasvoi todella kaunis nuori nainen, toivottavasti se nyt löytää itelleen jonkun hyvän miehenkin... :>
    Ainut kämmi minkä tästä osasta huomasin oli se, miten Joonatanin ja Marjukan kuhertelukohtauksessa kihlauksen jälkeen kutsuit pariinkiin otteeseen Joonatania Justiniksi. Toikaan mitään isoa ollut, mutta ajattelin kuitenkin huomauttaa. :D

    Voivoivoivoivoi, ettäs kehtasit jättää tarinan tällaiseen kohtaan! Toivottavasti Alina kertoo Aadalle viestistä, koska pitäähän Aadan osata varoa tekemisiään... En malta odottaa seuraavaa osaa! D: Huiks.

    -banssu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentista Banssu! :D Nyt kun jälkeenpäin kattelin ni joo tuossa kuhertelukohtauksessa on Joonatanin sijasta mainittu Justin :D Hyvin näköjään menny multa läpi tekstiä oikolukiessa..Aattelinkin koska mul kävis niin, mut toisaalta onneks mul on enää yks jakso tätä varsinaista tarinaa jäljellä, missä Joonatan on mukana, eikä sitä tiedä koska Justin kupsahtaa, ni sitten en sekota enää siihenkään toivottavasti :D Täytyy käydä korjailemassa nuo kämmit kuitenkin, hyvä kun sanoit niistä :D Ja kehtasin hyvinkin jättää tarinan taas vähän jännempään kohtaan, sitä jännitystä kun lukijat kaipasivat lisää :) Jatkoa koitan saada taas tututusti kahden viikon sisään aikaiseksi :D

      Poista
  7. Hui kuin jännittäväksi menee.
    Mutta alkuun. Tykkään jostain syystä hirmuisesti Marjukasta vaikka jotenkin tuntuu että kaikki ei mene ihan putkeen. Toivottavasti olen väärässä. Harmi kun ei ollut tanssiaisista kuvia, toivoin että saisimme seurata nuorten illanviettoa. Monesti luulin Joonatania Justiniksi ennenkuin muistin että isukkihan on jo harmaahapsi. On ne vaan niin samannäköisiä.
    Aadasta tuli kyllä varsin kaunis nainen, eiköhän ne miehet rupea sillä silmällä Aadaa katsomaan.
    Inhottavat KillSupersit kun tuolla tavalla pelottelevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset mahtavasta kommentista! :D Mäkin tykkään Marjukasta tosi paljon, ihmettelen kyllä noita sun tuntemuksia :D Noista tanssiaisista, en oo vielä kovin hyvä lavastelemaan noita juttuja, oon joihinkin juttuihin kysellyt lukijoilta apua..Oisko sulla antaa vinkkejä, miten voisin joskus lavastaa tanssiaiset, joita lukijat voisi seurailla? Mitä esim pitää rakentaa ja miten sinne saa paljon porukkaa yhtäaikaa? Noita olen esimerkiksi miettinyt..Ja aina mua mietityttää, kun jos rakentaa tontin, mihin tarvitsis saada porukkaa, niin mikä sen tontin asetus tulisi olla? Mä olin tässä tekstissä jo onnistunut puhumaan Joonatanista Justinina, joten ei ihme jos sitä Joonatania luulee Justiniksi..Onneksi tarkat lukijat huomauttivat pikkumokasta niin korjasin nuo kohdat tekstistä..KillSuperssit tuovat taas vähän jännitystä kehiin.. :D Seuraava osa luvassa ensi viikonloppuna! :D

      Poista
  8. Valitettavasti en osaa neuvoa kun en tiedä tuon kolmosen kiemuroita. Kakkosessa ainakin olen esim. koulun tehnyt asuintontiksi ja sinne asustamaan vaikka opettajan ja muutaman teinin valmiiksi. Sinne sitten semmosella teleporter-pensaalla lisäilen porukkaa. Se on tosin kakkoseen, joten en tiedä miten kolmosessa onnistuisi. Noi asuintontit on muutenkin helpompia pelata kun niissä ne poset toimii paremmin.

    Ja tohon Marjukka-Justin juttuun. Tuli vaan semmonen tunne että ei voi mennä kaikki noin hyvin niinkuin heillä nyt menee. Vaikka todella toivon että pari olisi onnellisia kun ovat niin supersöpö pari. Mun tuntemukset nyt on aina vähän niin ja näin.

    Kiva että seuraavaa osaa ei tartte pitkään odottaa, sulla on niin ihanan kiivas ilmestymistahti. Itse sain tänään kirjoitettua vähäsen jo ens osaa. Mut siihen se sit jäikin, tiedä sitten millon seuraavan kerran pääsee rauhassa rustailemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Tuuli vastauksesta! :D Tää kolmonen on juu vähän tämmönen..Hirveen monimutkaisesti joutuu kaikkia mahdollisia juttuja tekemään..Mutta eiköhän tässä jossain kohtaa harjaannu tuossa lavastuksessakin..Mä oon tällanen aika järjestelmällinen, niin oon kokenut hyväks tavaks pitää tuon kahden viikon julkaisutahdin( tosin seuraavan osan kohtaa tulee poikkeus, koska siinä joudun lavastelemaan aika kivasti, enkä oo pelannu nyt viel kauheesti eikä noita kuviakaan vielä ole, jotka mulla yleensä tässä vaiheessa on aika hyvin kasassa, kun julkaisen edeltävää osaa)..Ja pakko on jossain vaiheessa päästä testailemaan yliopistolisäriäkin, kunhan posti sen ensin malttaisi tuoda..Ilahduin suuresti, kun storessa julkaistiin elokuvateatteri, joka ei ole kaninkolo..Sen aion hankkia, koska sen saa sopimaan hyvin tarinan sisältöön..Juonikuviot mulla onkin selvillä varmaan nyt 5 osaa eteenpäin, joten tarttis vaan pelailla ja sit tarviin yliopiston mukana tulleen kahvilan, jonka toivottavasti saa sijoitettua myös muihin kaupunkeihin..Mutta pidemmittä puheitta, ryhdyn nyt osan julkaisu puuhiin! :D

      Poista
  9. Sun blogi on ihana älä muuta mitään! Lempi kuva oli viimeinen ja extroja vois tulla kerran kuussa.
    Ps. käviskö linkin vaihto?
    www.LC-Swan-Legacy.blogspot.fi

    VastaaPoista
  10. Olen niin kiitollinen Dr.Agbazara of AGBAZARA temppeli tuoda takaisin vaimoni minulle vain sisällä 48 tunnin määräaikaa. Olin elää elämää turhautunut naista törmäsin Dr.Agbazara yhteystiedot internetissä, jonka minä sitten selitti minun tilannetta ja hän käski minun rauhoittua, että hän hoitaa kaiken, ollakseni rehellinen en koskaan tuntenut, että asiat oli menossa treenata niin nopeasti kuin hän teki, mutta olin yllättynyt, kun mieheni soitti minulle ja kertoi minulle, että hän haluaa palata minulle kuin mieheni. Niin mitä muuta voin sanoa kuin kiittämään Dr.Agbazara ja samalla minun pitäisi pudottaa Dr.Agbazara yhteystiedot, jotka ovat sähköpostitse: "agbazara@gmail.com" tai soita "+2348104102662" kiireellisistä apua

    VastaaPoista